Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja Atte Harjanne pitää hallituksen ensi vuoden budjettiesitystä epäreiluna ja epäjohdonmukaisena. Harjanne arvostelee budjettia erityisesti siitä näkökulmasta, miten hyvin se onnistuu puuttumaan Suomen talouden kehityskohteisiin kuten verotukseen ja työvoimapulaan. Harjanne ehdottaa vihreää verouudistusta työkaluna reilummalle budjetin tasapainottamiselle. Harjanne piti Vihreiden ryhmäpuheen eduskunnan täysistunnossa 10. lokakuuta.
Harjanne pitää hallituksen budjettiesitystä epäreiluna ja kertoo, että moni keski- ja hyvätuloinen ajattelee heille kaavailtujen veronalennusten tulevan liian kovalla hinnalla kun pienituloiset ajetaan entistä ahtaammalle leikkaamalla sosiaalitukia.
– Käsitykseni kuitenkin on, ettei tähän hallitukseen kannata vedota empatian kautta. Kenties hallitus kuuntelisi talouden asiantuntijoita herkemmin. Ekonomistit ovat nostaneet esiin huolen leikkausten raskaasta kasautumisesta pienituloisille. Kelan entinen pääjohtaja, tohtori Elli Aaltonen on todennut, että toimeentulotuen varaan putoajien määrän kasvu on leikkausten myötä varmaa, vaikka hallituksen oma tavoitekin on päinvastainen. Sosiaali- ja terveysministeriön tuore vaikutusarviointi vahvistaa toimeentulotuen tarpeen kasvun: sen arvioidaan kasvavan 25-30 prosenttia, Harjanne sanoo.
Hallituksen veropolitiikkaa Harjanne pitää epäreiluna ja epäjohdonmukaisena.
– Tässäkin asiassa taloustieteilijöiden viesti on ollut varsin selvä: myös tulopuolta on syytä hyödyntää valtiontaloutta tasapainottaessa. Kokonaisveroasteesta murehtiessa tulisi tiedostaa, että ilman uusia päätöksiä veroaste jatkaa vaivihkaista laskuaan, Harjanne sanoo.
Harjanne hakisi apua tasapainottamiseen vihreästä verouudistuksesta.
– Rohkeammalla ympäristöhaittojen verotuksella saisi tilaa paitsi reilummalle tasapainottamiselle myös vauhtia vihreään tuottavuuteen; siihen, että täällä tehtäisiin entistäkin arvokkaampaa työtä samalla, kun ympäristön tilaa parannetaan, Harjanne toteaa.
Kaikkein epäjohdonmukaisimpana veroratkaisuna Harjanne pitää polttoaineverotuksen alentamista.
– Se heikentää valtiontaloutta, vaarantaa ilmastotavoitteet, syventää tuontiriippuuvutta ja painottuu hyvätuloisille – eikä välttämättä edes juuri näy pumpulla. Kummallista kyllä samaan aikaan leikataan työmatkavähennyksistä, eli toisin sanoen syödään kannustimia sekä työntekoon että autokannan sähköistymiseen. Hallituksen liikenteen veroratkaisuissa harvoja voittajia lienevätkin Saudi-Arabian kaltaiset öljykaupalla valtaa pitävät tyranniat, Harjanne toteaa.
Harjanne pelkää hallituksen nuivan maahanmuuttolinjan varjostavan Suomen talouden näkymiä.
– Tämä maa ei nouse ilman työhön johtavaa maahanmuuttoa. Olen keskustellut Suomeen muuttaneiden osaajien kanssa, ja he ovat huolestuneita ja turhautuneita, osa peloissaankin. Täällä jo olevat alkavat tuntea olonsa siinä määrin ahtaaksi, että pohtivat jatkoaan, kun meidän pitäisi oikeasti kipeästi saada heitä tänne lisää. Aivan erityisesti tämä kurittaa korkean teknologian yrityksiä ja start up -ekosysteemiä, joista voisi kasvaa valtavia vientimenestyksiä, Harjanne harmittelee.
Harjanne sanoo, että kun budjetin yhteydessä puhutaan euromääräisestä velasta, emme saa unohtaa myöskään tulevien sukupolvien niskaan kertynyttä ilmasto- ja luontovelkaa, joka on osittain peruuttamaton. – Ilmastorealismia on ymmärtää, että käsillä on muutos, joka uhkaa ihmiskunnan ja luonnon sietokykyä. Tarvitaan siis entistäkin nopeampia ja vaikuttavampia toimia ilmastokriisin hillitsemiseksi ja arvokkaan luonnon säilyttämiseksi. Ekologiset rajat ovat lopulta ne kovimmat rajat taloudenpidolle. Fysiikkaa, jota ei voi kirjanpidolla kiertää, Harjanne päättää.