Vasemmistoliitto

Saara Hyrkön (vihr), Veronika Honkasalon (vas), Elisa Gebhardin (sd), Pihla Keto-Huovisen (kok), Hanna Kososen (kesk) ja Henrik Wickströmin (rkp) lakialoitteeseen alettiin kerätä nimiä juhannuksen alla. Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja aloitteen tekijöihin kuuluva Veronika Honkasalo pitää lakialoitetta tarpeellisena, sillä asia ei näytä muuten etenevän. – Eduskunta teki maaliskuussa kantansa selväksi ja vaati ripeää lainvalmistelua. Ikävä kyllä perussuomalainen

 – Israelin sotatoimet Gazassa ovat johtaneet koko ajan pahenevaan humanitaariseen kriisiin ja terveydenhuoltojärjestelmän romahtamiseen. WHO, EU-komissio ja palestiinalaishallinto ovat pyytäneet ottamaan vastaan vaikeasti haavoittuneita potilaita Gazasta, mutta Suomi ei ole edelleenkään kantanut omaa vastuutaan katastrofaalisesta tilanteesta, Kivelä sanoo. Komission toukokuussa 2024 lähettämän avunpyyntökirjeen mukaan maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut 9 000 potilaan olevan kriittisen hoidon

Sarkkinen arvostelee kovin sanoin oikeistohallituksen talouspolitiikkaa. Hänen mukaansa lisätalousarvio kertoo ennen kaikkea oikeistohallituksen politiikan katastrofaalisista vaikutuksista Suomen talouteen. – Valtion nettolainanotto kasvaa lähes miljardilla ja verotulot sakkaavat. Oikeistohallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä tavoitteissaan – velkasuhde kasvaa, työttömyys lisääntyy ja leikkauspolitiikka syventää Suomen matalasuhdannetta, Sarkkinen toteaa. Hallituksen tulisi kääntää työllisyyspolitiikkansa kurssia ja tehdä kaikkensa työttömyyden vähentämiseksi

Johannes Yrttiahon puhe 18.6.2025: Arvoisa puhemies! Eduskunnassa olisi viimein aika keskustella Suomen suhtautumisesta ydinaseisiin. Täytyy heti aluksi sanoa, ettei Orpon hallitus ole pitänyt eduskuntaa informoituna tästä asiasta. Vastaamatta on useita kysymyksiä. Osa kysymyksistä liittyy ydinenergialain uudistamiseen ja sen 4 §:ään, joka kieltää ydinräjähteiden sijoittamisen Suomeen. Orpon hallitus on kertonut tuovansa esityksen uudeksi ydinenergialaiksi eduskuntaan loppusyksystä.

Mai Kivelä jätti yhdessä vihreiden kanssa eriävän mielipiteen suuressa valiokunnassa käsiteltävään valtioneuvoston selvitykseen EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä. Kivelä näkee, että Suomen ennakkovaikuttaminen EU:n budjettikehykseen on riittämätöntä ja kunnianhimotonta. – EU:n, kuten koko maailman, suurin haaste on ilmastokriisin ja luontokadon hillitseminen, mikä edellyttää valtavia investointeja. EU-budjetin kasvattaminen ja yhteisen velan liikkeelle laittaminen lisäisivät EU:n finanssipoliittista kapasiteettia panostaa

– Vaalirahoituksen määrä, jakautuminen ja sääntely ovat merkittäviä kysymyksiä demokratian ja yhdenvertaisten osallistumisoikeuksien kannalta. Ehdokkaat ovat keskenään hyvin erilaisissa asemissa sen suhteen, millaista rahoitusta kampanjaan on mahdollista saada ja kuinka paljon kampanjaan voi käyttää rahaa. Lain tavoitteista huolimatta kampanjoihin käytetyt rahamäärät ovat vaaleista toiseen kasvaneet. Vasemmistoliitto on esittänyt lain tehostamista muun muassa sitovilla kampanjakatoilla, Lohikoski

– EU-mailla on itsellään vastuu laadukkaista prosesseista ja siitä, ettei ketään palauteta paikkaan, jossa joutuu ihmisoikeusloukkausten vaaraan. Myöskään kireällä turvapaikkapolitiikalla osin itse luotu paperittomuus ei ratkea lennättämällä ihmisiä maihin, joihin heillä ei ole yhteyttä tai joihin he eivät uskalla palata, Kivelä sanoo. – Kaavailut unionin ulkopuolisista paluukeskuksista ja vastuun ulkoistamisesta unionin ulkopuolisiin maihin ovat halpamaista

– Petteri Orpo puhui “velkajarrusta”, joka on kokoomuksen pitkäaikainen tavoite. Maailmassa, jossa kriisit lisääntyvät, ekokriisi syvenee ja ilmasto kuumenee, ja sitä kautta investointitarve kasvaa, niin minä en velkajarrua kannata, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sanoo. Saksa on hyvä esimerkki siitä, mitä velkajarru tekee taloudelle. On hämmentävää, että hallitus haluaa toistaa muiden maiden virheitä, joista on jo

Johannes Yrttiahon puhe eduskunnassa 18.6.2025 Suomella ei ole varaa Naton viiden prosentin menotavoitteeseen Arvoisa puhemies! Sotilasmenojen valtavista lisäyksistä on alettu Suomessakin viimein käymään kriittistä keskustelua. Sitä olisi pitänyt käydä jo viimeistään silloin, kun vauhti alkoi kiihtyä, HX-hanke käynnistyi ja sen tuottama kustannuspaine valtiontalouteen kävi selväksi. Me kriittiset varoitimme kyllä sekä hävittäjälaskusta, jossa piikki jäi eduskunnalta

Furuholm painotti hallituksen puolustuspoliittisesta selonteosta käydyssä keskustelussa pitämässään vasemmistoliiton ryhmäpuheessa yhteisen näkemyksen etsimistä siitä, mihin meillä todella on varaa ja millä hinnalla. – On avoimesti keskusteltava siitä, mitä tämä viisi prosenttia yhteiskunnallisesti tarkoittaisi etenkin aikana, jolloin hallitus on toteuttanut miljardiluokan leikkauksia kansalaisten arkeen ja lehtitietojen mukaan lisää on luvassa, sanoo Furuholm. Furuholmin mukaan vasemmistoliitto jakaa