Yrittäjyysstrategia tulee tarpeeseen

Tänään 5.9. Vietetään Yrittäjän päivää. Päivän tavoitteena on lisätä yrittäjyyden arvostusta ja tukea yrittäjätoimintaa. Viime aikoina on keskusteltu vilkkaasti suurista teollisuusyrityksistä. Olisi tärkeää kuitenkin muistaa se, että yrityksistä 93 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä.

Koko 2000-luvulla uudet työpaikat ovat Suomessa syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001—2018 pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 150 000 hengelle. Näistä työpaikoista 87 000 syntyi alle 50 hengen yrityksiin.

Hallitusohjelmassa on kiinnitetty paljon huomiota yrittäjyyteen ja sen tukemiseen. Muun muassa Suomen Yrittäjät ry totesi kesäkuussa 2019, että hallitusohjelmassa on kiinnitetty pelättyä enemmän huomiota yrittäjyyteen.

Hallitus on valmistellut ohjelmansa mukaisesti yrittäjyysstrategiaa, jonka ensimmäinen versio laitettiin lausuntokierrokselle jo maaliskuussa 2020. Heti lausuntokierroksen alkajaisiksi maailmanlaajuinen korona-pandemia levisi Suomeen ja toimintaympäristön äkisti muuttuessa, sekä lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella yrittäjyysstrategia päätettiin päivittää vastaamaan vallitsevaa tilannetta. Strategia on nyt päivitettävänä tämän syyskauden ajan.

On keskusteltu paljon siitä, millaisia toiveita yrityksillä on toimintaympäristön suhteen. Yritykset ovat kuitenkin hyvin erilaisia ja esimerkiksi start up -yritysten toiveet eroavat jo markkinoilla toimivien yritysten toiveista ja pienyritysten tarpeet ovat erilaisia kuin suurten. On tärkeää, että kaikkien ääni tulee kuulluksi ja että yrittäjyysstrategiassa huomioidaan erilaisten yritysten toimintaedellytykset.

Kansantaloutemme kannalta on välttämätöntä esimerkiksi yritystukien jakoperusteita uudistamalla saada luotua olosuhteet, jossa madalletaan kynnystä uuden yritystoiminnan syntymiselle. Järjestelmä ei saa olla sellainen, että se suosii vain jo olemassa olevia yrityksiä.

Tarvitsemme uusia innovaatioita ja esimerkiksi lisää vihreän teknologian yrityksiä, jotta vähennämme riippuvuuttamme energiaintensiivisestä matalan jalostusasteen teollisuudesta. On aivan selvää, että tulevaisuudessa globaalisti on valtava kysyntä vähäpäästöiselle teknologialle. Meidän täytyy pystyä luomaan sellainen toimintaympäristö, että yhä useampi uusi suomalainen työpaikka syntyy vihreän teknologian yrityksiin.

Tutkimusten mukaan suomalaisilla on edelleen korkea kynnys yrittäjäksi ryhtymiseen. Se ei ole mikään ihme, kun esimerkiksi pienyrittäjien asema ja sosiaaliturva unohtuu keskusteluista, joita käydään vain työmarkkinaosapuolten välillä. Olisi myös välttämätöntä helpottaa yrittäjän uutta alkua konkurssin tai vastaavan jälkeen, jotta yrittäjälle konkurssi ei ole nykyisenkaltainen koko elämää uhkaava riski.

Kokonaisvaltainen yrittäjyysstrategia tulee todella tarpeeseen ja jatkossa on välttämätöntä osata varautua myös koronan tyyppisiin äkillisiin toimintaympäristön muutoksiin, jotta yhteiskunnan toimet ovat yrittäjien kannalta nykyistä paremmin kohdistettuja ja ajoitettuja.

Comments are closed.