Vanhemmuuslaki ja seksuaalirikoslain kokonaisuudistus saivat viimein eduskunnalta sinetin

Vanhemmuuslaki ja seksuaalirikoslain kokonaisuudistus saivat viimein eduskunnalta sinetin

Tämän kevään aikana lakivaliokunnassa on käsitelty pitkään ja perusteellisesti lakiesityksiä vanhemmuuslaista ja seksuaalirikoslaista, jotka ovat nyt saaneet eduskunnan hyväksynnän. Eilen hyväksyttiin seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus ja viime viikolla puolestaan äitiys- ja isyyslait yhdistävä vanhemmuuslaki.

-On tärkeää, että lainsäädännön avulla pystymme tukemaan oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan kehittymistä. Samalla lasten erityinen asema on aina otettava ensisijaisesti huomioon heitä koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa, sanoo lakivaliokunnan sd-valiokuntavastaava, kansanedustaja Paula Werning.

Seksuaalirikoslainsäädännön osalta keskeinen uudistus on lainsäädännön muuttaminen suostumusperustaiseksi. Myös aikuisiin ja lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset erotetaan toisistaan. Lapsia koskevassa lainsäädännössä keskiössä ovat lapsen koskemattomuus ja häiriötön kehitys. Lähtökohtaisesti alle 16-vuotias ei voi antaa suostumustaan seksuaaliseen toimintaan aikuisen kanssa.

-Tein jo vuonna 2017 kirjallisen kysymyksen raiskauslainsäädännön muuttamisesta suostumusperustaiseksi, joten on hienoa nähdä, että muutos lopulta tapahtuu. Suostumukseen perustuvalla seksuaalirikoslailla parannetaan uhrin asemaa ja annetaan selkeä viesti, että seksuaalinen väkivalta myös ilman fyysistä väkivaltaa on väärin. On myös hyvä, että lapsiin kohdistuvien rikosten rangaistukset kovenevat, sanoo kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.

Vanhemmuuslakia on äitiys- ja isyyslakien yhdistämisen lisäksi korjattu soveltamiskäytännössä ilmenneiden tarpeiden pohjalta. Esimerkiksi erittäin harvoin käytetystä 30 päivän kiistämis- ja peruuttamismahdollisuudesta luovutaan ja vanhemmuuden kumoamiskanteen määräaikasääntelyn ehdottomuutta lievennetään.

Vanhemmuuslain yhteydessä säädettävien, kuten kumoamiskanteen määräaikasääntelyn lieventämisen, ja jo olemassa olevien keinojen yhdistelmä on kokonaisuudessaan riittävän laaja epäselvien tilanteiden ratkaisemiseen, vaikka 30 päivän varoajasta luovutaankin. Lapsen edun kannalta oman alkuperänsä tunteminen on tärkeää, mutta samalla on keskeistä luoda pysyvyyttä vanhemmuussuhteisiin ja perhe-elämään, kansanedustaja Matias Mäkynen toteaa.

Lähteet: SDP Eduskunta / STT

Comments are closed.