Sari Haapasaari, arkijärkeä eduskuntaan
Eduskunta ja Suomi tarvitsee uusia edustajia, uusia ajatuksia ja ennen kaikkea arkijärkeä päätöksentekoon. Kirkkonummen Veikkolasta tuleva Sari Haapasaari haluaa olla yksi näistä uusista kansanedustajistamme.
Meistä suomalaisista sanotaan, että olemme maailman onnellisin kansa, mutta millä varmistamme sen tulevaisuudessa?
Onnellisuus lähtee kodista, perheestä, lasten ja nuorten hyvinvoinnista, joka sitten jatkuu aikuisiälle, töihin ja lopulta vanhuusikään. Nyt on jokaisen aika kysyä itseltä, mitä minä haluan tulevaisuudelta?
Asenteiden muutos
Suomalaiseen päätöksentekoon tarvitaan arkijärkeä, tavallisen ihmisen ajatuksia.
Minua on ehditty jo sanoa tolkun ihmiseksi ja tolkkua tarvitaankin tulevien vuosiemme päätöksissä.
Kaiken ikäisten suomalaisten tasa-arvoisuuden kautta voimme pyrkiä jatkossakin olemaan onnellinen kansa, mutta meillä on paljon tehtävää.
OECD:n -raportin mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vuosittain noin 11 mrd euroa. Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalvelujen kustannuksista sekä sosiaaliturvasta. Nykypäivän työelämä on kiireistä ja vaativaa, ihmiset venyvät välillä äärirajoilleen. Vaikka suurella osalla ihmisistä menee yhä paremmin, osalla ei mene niin hyvin, valitettavasti joukkoon mahtuu myös nuoria. Taustalla vaikuttavat toki monet eri asiat.
Mielenterveyden vaaliminen on tärkeä positiivinen asia, johon pitää panostaa myös päätöksenteossa.
Sari haluaa panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin, joilla avun saaminen on mahdollista jo mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Päätöksenteossa on kiinnitettävä huomiota niihin toimenpiteisiin, joilla voidaan lisätä myös henkistä hyvinvointia yhteiskunnassa.
Sari uskoo, että panostus hyvinvointiin maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Yhteisöllisyyttä
”minä itse”-ajattelun sijaan
Otetaan mukaan aiempaa enemmän ihmiset mukaan suunnittelemaan heidän tarpeistaan lähteviä palveluja. Keskustan vaaliohjelmassa esimerkiksi kunnallinen kotiapu ja perhetyö halutaan nostaa takaisin perheiden avuksi. Apua on voitava saada nykyistä nopeammin ja helpommin esimerkiksi neuvoloiden ja päiväkotien kautta.
Työelämän asenteiden ja käytäntöjen tulee tukea vanhemmuuden ja työn tasapainoa. Joustavat työajat, osa-aika ja etätyön mahdollisuudet sekä työaika -ja lomapankit pitää ottaa laajemmin käyttöön niin pienten lasten vanhempien, ikääntyneistä omaisista huolehtivien kuin muidenkin ruuhkavuosia elävien tueksi.
Perhe lähellä
Sarille itselleen perhe on tärkeä, ja perheen arvostaminen on yksi hänen perusajatuksiaan myös politiikassa.
Meidän pitää nostaa asenteet kaikenlaisia perheitä kohtaa myönteisemmiksi.
Koulutuksessa meidän pitää lähteä aivan varhaiskasvatuksesta lähtien tukemaan yhteisöllisyyttä, mikä mahdollistaisi kaikilla kouluasteilla koulun, oppilaiden, perheiden, harrastusten ja yritysten välisen yhteistyön.
Sari peräänkuuluttaa myös vastuullisuutta yrityksiltä ja yhteisöiltä tärkeänä osana muutosta, esimerkiksi kuntien hankinnoissa. Halpa hinta ei voi olla ainoa kriteeri.
Suomen luonto
Kaikkialla puhutaan ilmastonmuutoksesta, mutta Sari haluaisi sinun kysyvän itseltäsi, haluatko, että Suomessa tulevaisuudessakin olisi kaunis ja hyvinvoiva luonto?
Me suomalaiset voimme pyrkiä hiilineutraaliksi ja voimme auttaa myös muita maita ilmastotyössä.
Nykyaikainen teknologia, osaaminen ja innovaatio on meillä saatavilla ja tarvitsemme niitä pitääksenne Suomen hyvinvoinnin mahdollisena myös tulevaisuudessa.
Puhtaamman ympäristön puolesta eläminen on arvovalinta, jota me kaikki voimme tavoitella. Emme voi kuitenkaan ajaa ihmisiä nurkkaan ja vaatia heiltä muutosta, johon heillä ei ole yksinkertaisesti varaa tai mahdollisuutta. Silti se ei saa estää meitä tekemästä asioita siellä missä se on mahdollista.
Tarvitaan suuria että pieniä tekoja. Mikään yksittäinen asia ei riitä vaan ilmastonmuutosta torjutaan yhdessä ja kaikkialla monin keinoin. Jokaisen pitää kyetä tekemään arjessaan parempia valintoja eli itselle mahdollisia tekoja.
Kohtuullisuutta ja kestävyyttä
Meillä jokaisella on omat arvomme ja mietteemme niin perheestä, luonnosta kuin tulevaisuudesta ja tiedämme, että nykyisen mallinen kulutusjuhla ei voi kestää, meidän pitää muuttua.
Voimme kohtuullistaa kulutuksemme ja löytää kestävämpiä tapoja ylläpitää ja kehittää yhteiskuntaamme.
Meidän tulee myös sovittaa luonnon ja ihmisen välinen yhteys uudelleen.