Eduskunta käy täysistunnossa tiistaina 6. marraskuuta lähetekeskustelun vuoden 2018 toisesta lisätalousarvioesityksestä (HE 215/2018 vp). Lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 485 miljoonalla eurolla. Nettolainanotoksi vuonna 2018 arvioidaan 1,2 miljardia euroa.
Toisessa lisätalousarviossa esitetään osaajapulan helpottamiseksi 40 miljoonaa euroa, jolla lisätään lyhytkestoista ja nopeavaikutteista koulutusta. Hallitus esittää myös lisättäväksi 4 miljoonaa euroa tekoälyn ja tekoälytutkimuksen laitteistojen hankkimiseen. Lisätalousarvioesitys sisältää myös mm. rahoitusta Merenkurkun liikenteeseen sekä lisämäärärahaa liikenneverkkoa varten.
Lisätalousarviossa verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 233 miljoonalla eurolla. Ennakoitua myönteisempää verotulokehitykseen vaikuttavat mm. taloudellisen toimeliaisuuden vahvistuminen sekä yksityisen kulutuksen kasvu.
Täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä ovat mm. EU:n tietosuojapakettiin liittyvä tietosuojalaki sekä laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa, joita käsitellään hallintovaliokunnan mietintöjen pohjalta. Tietosuojalaki (HaVM 13/2018 vp – HE 9/2018 vp) täsmentää ja täydentää henkilötietojen käsittelyä koskevaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Laki henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa (HaVM 14/2018 vp – HE 31/2018 vp) panee täytäntöön rikosasioiden tietosuojadirektiivin.
EU:n tietosuoja-asetus koskee lähtökohtaisesti kaikenlaista henkilötietojen käsittelyä. Se sisältää säännökset rekisteröidyn oikeuksista sekä rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuuksista. Tietosuoja-asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Asetus jättää kuitenkin tiettyjä mahdollisuuksia kansallisiin poikkeuksiin ja täsmennyksiin, joista säädetään ehdotetulla tietosuojalailla.
Henkilötietojen käsittely rikosasioissa on rajattu EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Rikosasioiden tietosuojadirektiivin tavoitteena on nykyaikaistaa sääntelyä, helpottaa tietojen vapaata liikkuvuutta EU-maiden poliisi- ja oikeusviranomaisten välillä sekä varmistaa henkilötietojen suoja rikosasioita käsiteltäessä. Direktiivin toimeenpanevaa henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa annettua lakia sovellettaisiin muun muassa silloin, kun on kyse rikoksen ennalta ehkäisemisestä, selvittämisestä tai syyteharkintaan saattamisesta, syytetoimista, rikosasian käsittelemisestä tuomioistuimessa, seuraamuksen täytäntöönpanemisesta taikka yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien ehkäisemisestä.