Suomen sote-uudistukseen sisältyvään maakuntauudistukseen on haettu mallia Tanskasta. Nyt Tanska on lakkauttamassa koko maakuntahallintoaan ja siirtämässä vastuuta takaisin kunnille.
Tanskassa toteutettiin sote-uudistus vuonna 2007
Tanskassa on ihmisiä suunnilleen saman verran kuin Suomessa, mutta pinta-alaa Uudenmaan verran. Vuonna 2007 Tanskassa toteutettiin suuri kunta- ja hallintouudistus, jossa lakkautettiin kaikki 16 maakuntaa (tansk. amt) ja yhdisteltiin kuntia niin ahkerasti, että kuntien määrä pieneni 271:stä 98:aan. Läänien tilalle ja terveyspalveluista huolehtimaan perustettiin viisi itsehallinnollista aluetta (tansk. region). Samalla poliisipiirit, tuomioistuinpiiri, vaalipiirit ja jopa evankelis-luterilaisen kirkon rovastikunnat organisoitiin uuden aluejaon mukaisiksi.
Tanskan kuntauudistuksen tavoitteena oli kustannusten pienentäminen toimintoja yhdistämällä. Ongelmat olivat samat kuin muissa Pohjoismaissa: väestön ikääntyminen ja terveydenhuoltokustannusten kasvu.
Tanska on siirtymässä Suomen sote-uudistusta edeltävään malliin
Aluksi Tanskan kuntauudistus lisäsi kuluja, mutta vuonna 2014 arvioitiin, että uusi järjestelmä oli tuottanut säästöjä. Tammikuussa 2019 alkoi kuitenkin totuus paljastua: uudistus olikin kasvattanut kustannuksia ja palvelut olivat siirtyneet kauas niiden käyttäjistä. Tanskan hallituksen johdolla alettiin puuhata koko aluehallinnon lakkauttamista ja perusterveyspalvelujen siirtämistä takaisin kuntien vastuulle, koska maakuntahallinnon monimutkaistama organisaatio olikin tullut kalliiksi. Uudessa mallissa muodostettaisiin 21 sairaanhoitopiiriä, joissa jokaisessa olisi 4-5 kuntaa. Sairaanhoitopiirit vastaisivat ennaltaehkäisevästä hoidosta, varsinaisesta hoidosta, kotisairaanhoidosta sekä kuntoutuksesta ja viisi ”supersairaalaa” vastaisivat erikoissairaanhoidosta. Päätösvalta olisi kunnilla eikä alueilla.
Tanskan uudempi malli vastaa sitä, mikä Suomessa on ollut vuosikausia ennen sote-uudistusta. Kuntien muodostamat sairaanhoitopiirit ovat vastanneet perusterveydenhuollosta ja yliopistosairaalat erikoissairaanhoidosta. Tanskassa siis siirrytään vuoden 2007 järjestelmästä samanlaiseen kuin Suomessa on ollut ennen sote-uudistusta, samaan aikaan kun Suomessa vielä yritetään kopioida Tanskan vuoden 2007 uudistusta. Tanskassa siirretään vastuuta ja päätösvaltaa alueilta takaisin kunnille samaan aikaan, kun Suomessa ollaan siirtämässä vastuuta ja päätösvaltaa kunnilta alueille, joita suunnitelmien mukaan olisi tulossa 18.
Tanska yritti säästää, mutta uudistus kasvatti kustannuksia
Tanskassa pyritään saamaan 300 miljoonan euron säästöt lakkauttamalla maakuntahallinto, jollaista Suomessa ollaan juuri luomassa säästöjen aikaansaamiseksi. Tanskassa tavoitellaan kymmenessä vuodessa yhtä suuria säästöjä kuin Suomessa, noin kolmea miljardia. On kuitenkin arvioitu, että Suomessa kolmen miljardin säästöjä todennäköisempi on kustannusten kasvu miljardilla eurolla vuodessa eli kymmenellä miljardilla eurolla kymmenessä vuodessa.
Maakuntahallinnosta luopuessaan Tanska lakkauttaa noin 200 aluehallinnon työpaikkaa. Suomessa ei vielä edes tiedetä, montako sataa hallintovirkaa täytyy perustaa sote-uudistuksen toteuttamiseksi.
Suomen sote-uudistuksessa julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille 1. tammikuuta 2021. Samalla sosiaali- ja terveyspalvelut pyritään järjestämään niin, että ne ovat asiakaslähtöisiä, oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita. Samalla halutaan turvata lähipalvelujen saatavuus. Ihmisten valinnanvapautta palveluissa on tarkoitus lisätä ja sen kautta parantaa peruspalvelujen saatavuutta. Asiakkaiden digitaalisia palveluja pyritään lisäämään ja varmistamaan sujuva tiedonkulku alan toimijoiden välillä. Tavoitteena ovat nykyistä asiakasläheisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Rakenteiden ja rahoituksen lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausta ja toimintamalleja pyritään nykyaikaistamaan perusteellisesti.
Sote-uudistus tulisi voimaan vuosina 2021-23
Suomen hallituksen esittämän sote-uudistuksen joko hyväksyy tai hylkää eduskunta vuoden 2018 aikana, joko ennen eduskuntavaaleja tai niiden jälkeen. Lopputulos voi olla jotakuinkin mikä tahansa, riippuen vaalituloksesta ja siitä, äänestääkö asiasta uusi vai vanha eduskunta.
Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2021, mutta monet uudistuksen osat täytyy toteuttaa vaiheittain. Esimerkiksi valinnanvapautta on tarkoitus pilotoida maakunnissa vuosina 2019-21, vuoden 2022 alussa on tarkoitus ottaa käyttöön henkilökohtaiset budjetit ja asiakasssetelit ja valinnanvapauden on tarkoitus astua voimaan vuoden 2023 alussa – joskin maakunnat voivat hakea lykkäystä vuoden 2024 alkuun asti.