Rahapelisektori on maailmanlaajuisesti useiden miljardien arvoinen bisnes. Ympäri maailmaa uhkapeleihin panostetaan valtavia summia. Taloudellisesti epävarmat hetket eivät todennäköisesti myöskään ole vähentäneet rahapelien suosiota, vaan yhä useampi pyrkii voittamaan ylimääräistä rahaa juurikin nettikasinoiden avulla.
Suomessa eletään parhaillaan jännittäviä muutoksen hetkiä rahapelien suhteen. Tässä artikkelissa paneudumme näihin kehitysaskeliin ja niiden taustaan sekä pohdimme samalla kotimaista rahapelien tulevaisuutta yleisesti.
Suomalainen rahapelihistoria
Rahapelien historia ulottuu Suomessa varsin kauas. Ensimmäisen kerran kotimaassa päästiin pelaamaan peliautomaatteja jo 1920-luvun puolivälissä eli jo noin 100 vuotta sitten. Saksasta tuodun ensimmäisen pelin nimi oli Bajazzo, joka vähitellen jalostui kauan aikaa valtavan suosituksi Pajatsoksi. Ensimmäinen Suomen maankamaralla valmistettu Pajatso ilmestyi pelattavaksi vuonna 1929.
Vuosien saatossa monopoli on hieman muuttanut muotoaan, mutta mitään kovinkaan radikaalia ei ole tapahtunut. Vuonna 2017 silloinen Raha-automaattiyhdistys (RAY) ja Fintoto Oy tosin yhdistyivät valtiollisen Veikkauksen kanssa yksittäiseksi isoksi monopoliksi.
Yksi suuri syy suomalaisten rahapeli-innokkuuteen lienee siinä, että vielä heinäkuuhun 2011 saakka kotimaisten raha-automaattien ikäraja oli vain 15 vuotta. Vasta tuolloin ikärajaa nostettiin 18 vuoteen, jolloin ainoastaan aikuiset pääsivät pelaamaan. Sittemmin peleihin on otettu käyttöön myös niin sanottu tunnistautuminen, jonka myötä ainoastaan erikseen Veikkauksen asiakkaaksi rekisteröityneet pelaajat pääsevät pelaamaan.
Nettikasinot ja monopolin murros
Viimeisen reilun 20 vuoden aikana ulkomaiset rahapelit ovat alkaneet rantautumaan Suomeen. Internetin yleistymisen myötä kotimaiset rahapelien ystävät ovat alkaneet enenevissä määrin altistumaan kansainvälisten pelifirmojen vaikutukselle ja tuotteille.
Suomalaisen monopolijärjestelmän avulla valtio pystyi pitkään pitämään voittoprosentteja verrattain alhaisina. Myöskään tuotekehittelyyn ei tarvinnut suunnata niin paljon rahaa, koska suomalaisilla ei ollut muita vaihtoehtoja pelata. Netin kautta aukesivat kuitenkin vapaat markkinat, jolloin Veikkaus joutui asettumaan tukkanuottasille kymmenien muiden rahapelifirmojen kanssa.
Vähitellen Veikkaus alkoi menettää markkinaosuutta ulkomaisille kilpailijoilleen. Nettiin pelaajia vetivät muun muassa Veikkausta runsaasti laajemmat pelivalikoimat. Siinä missä Veikkauksen pelejä oli kaupoissa kerrallaan muutamia ja netissäkin ainoastaan joitain kymmeniä, saattoi nettikasinolla olla yli kymmenen kertaa enemmän valinnanvaraa. Hiljalleen Veikkaus oli pakotettu lisäämään omiin valikoimiinsa esimerkiksi Playtechin pelejä, mutta tämä oli jo liian myöhäistä.
Tuhansien kolikkopelien lisäksi nettikasinot houkuttelevat asiakkaitaan myös toinen toistaan palkitsevammilla bonuseduilla ja tarjouksilla. Sivustolla zimplerkasinot.net esitellyt pelisivustot saattavat esimerkiksi tuplata asiakkaidensa talletukset ja myöntää heille ylimääräisiä ilmaiskierroksia pelinautinnon lisäämiseksi. 20 euroa peleihin panostava voi näin päästä koettamaan onneaan 40 eurolla ja vaikkapa 50 ilmaisella pyöräytyksellä ruotsalaisen NetEntin hittipeliin Starburstiin.
Aikojen saatossa Veikkaus on siis joutunut kilpailemaan erilaisten sääntöjen piirissä toimivia kilpailijoita vastaan. Veikkaus ei esimerkiksi ole kotimaisen, vastuulliseen pelaamiseen tähtäävän arpajaislain nojalla pystynyt kannustamaan pelaajiaan bonuksilla. Tilanne on ollut kestämätön, koska Veikkaukselta on odotettu tuloksia, mutta sille ei ole annettu tarpeeksi työkaluja niiden saavuttamiseksi.
Veikkauksen ylilyönnit tulevien poliittisten muutosten innoittajina
Veikkauksen markkinaosuus on kutistunut vuosi toisensa jälkeen pienemmäksi. Ehkäpä näistäkin syistä monopoliyritys on viime vuosina useamman kerran saanut kritiikkiä ja huomautuksia liian pitkälle menevästä markkinoinnistaan. Vuonna 2019 yrityksen markkinointi nousi erityisen vahvasti uutisointiin kyseenalaisen radiomainoksen myötä.
Pöyristyttäneessä radiomainoksessa pelaaja soitti psykologille kysyen, oliko hänen soveliasta hakea elämäänsä lisäjännitystä rahapelaamisen kautta. Koska kyseessä oli mainos, rohkaisi psykologi soittajaa pelaamaan antamalla tälle siunauksensa. Yhteiskunnallisesti mainos nähtiin pilkkana peliongelmaisille, vaikka ainoa syy suomalaisen monopolin olemassaoloon on Euroopan unionilta vastuullisen pelaamisen nojalla haettu erityislupa.
Vaikka Veikkaus saikin kohusta paljon myös vihaista palautetta, oli moni valmis näkemään monopoliyrityksen vaikean tilanteen uhrina, jolta odotettiin liian kovia tuloksia. Näinpä keskustelu paitsi Veikkauksen auttamisesta myös monopolijärjestelmän purkamista alkoi hiljalleen kuplia pinnan alla.
Suomi siirtymässä lisenssijärjestelmään
Vuoden 2023 kesäkuussa eduskuntavaalit voittaneen Petteri Orpon Kokoomus ilmoitti Veikkauksen monopolin päättymisestä. Myös Veikkaus ilmaisi tyytyväisyytensä tilanteeseen.
Monopolin päättymisen jälkeen Suomessa tullaan ottamaan käyttöön lisenssijärjestelmä. Sen toteutusta ja yksityiskohtia selvitetään parhaillaan, mutta vielä ei ole kovinkaan paljon tietoa saatavilla.
Lisenssijärjestelmän toteuttamisen voi hoitaa monella tapaa. Länsinaapurissa Ruotsissa monopoli purettiin jo vuonna 2019, mutta siitä saadut tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Monen asiantuntijan mielestä alaa on pyritty suitsimaan liiankin ankarasta, mikä on johtanut joidenkin kasinofirmojen vetäytymiseen markkinoilta. Osa toimijoista toisin sanottuna on päättänyt tarjota pelejään ruotsalaisille ennemmin lisenssijärjestelmän ulkopuolelta kuin sen sisäpuolelta.
On kiinnostavaa nähdä, miten lisenssijärjestelmä tullaan toteuttamaan Suomessa. Mikäli poliitikot päättävät hinnoitella lisenssin liian kalliiksi tai säätävät markkinointiin ja bonuksiin liittyvät ehdot liian tiukoiksi, saatetaan Suomessa nopeasti törmätä samoihin ongelmiin kuin Ruotsissakin. Kotimaisilla poliitikoilla ja muilla päättäjillä onkin nyt harvinaislaatuisen oivallinen paikka todistaa, että he ovat kykeneväisiä oppimaan naapurissa tehdyistä virheistä.