Suomalaiset poliitikot ja nettikasinot – kuka voittaa

Rahapelimarkkinat ovat olleet kuuma puheenaihe jo useamman vuoden ajan Suomessa. Kotimaamme on yksi harvoista Euroopan maista, jotka pitävät pystyssä rahapelien totaalista monopolia. Kaikki tai suurin osa peleistä on Suomen lisäksi täysin kontrolloituja vain Norjassa, osittain Kreikassa, Ranskassa, Itävallassa ja parissa muussa valtiossa.

Keskeiset rahapeleihin liittyvät määräykset on säädetty Suomen arpajaislaissa, ja niiden toteutumista valvovat eri elimet. Kaikki olennaiset ja tärkeät päätökset rahapelejä koskien tehdään eduskunnan sekä valtioneuvoksen toimesta. Valtion päätöksiin vaikuttavat myös kansainväliset linjaukset, joita noudatetaan ETA-alueella.

Kaikkea rahapelitoimintaa – itsehallintoaluetta Ahvenanmaata lukuun ottamatta – operoidaan Veikkauksen kautta, ja sen valtiotaustaisuuden vuoksi se joutuu usein tarkan suurennuslasin alle. Tämä on täysin ymmärrettävää, sillä yhtiöllä on vahva vaikutus Suomen politiikassa.

Veikkauksen toimintaa ohjataan vastaavasti hallituksen eri jaostojen toimesta. Samoin tuotonjaosta päätetään yhteistyönä. Mukana päätöksenteossa ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö ja valtioneuvoston kanslia. Poliisihallitus puolestaan valvoo rahapelien markkinointia ja käytännön toimeenpanoa.

Hallituksen entiset suorat kytkökset

Veikkaus joutui suuren kohun alle, kun muutamia vuosia sitten julkisuuteen nousivat kansanedustajien tiukat kytkökset sen toimintaan. Yhtiön hallituksessa istui useita kansanedustajia: mukana olivat esimerkiksi Kokoomuksen Ilkka Kanerva, SDP:n Jutta Urpilainen, Keskustan Tuomo Puumala ja entinen perussuomalainen, nykyinen Sinisen Puoleen Raimo Wistbacka. Monissa tapauksissa poliitikkoja nähtiin myös johtavissa asemissa sellaisissa tahoissa, jotka saivat suoraa tai epäsuoraa hyötyä Veikkauksen tuottamista voitoista.

Sosiaali- ja terveysministerinä, työnministerinä sekä kauppa- ja teollisuusministerinä työskennellyt Sinikka Mönkäre toimi RAY:n toimitusjohtajana aina vuodesta 2006 vuoteen 2012 saakka. Pesti päättyi Mönkäreen eläkkeelle jääntiin, ja hänen paikkansa valtasi entinen valtiosihteeri Velipekka Nummikoski.

RAY yhdistyi Veikkaukseen vuonna 2017. Vuonna 2019 hallitusta uudistettiin rajusti, ja kaikki kansanedustajat heitettiin ulos hallituksesta. Tilalle koottiin hallitus, joka korosti enemmän pelaamisen vastuullisuutta ja sosiaalisten haittojen ehkäisemistä. Kotimaan rahapelien tarjonta herättää silti edelleen kiivasta keskustelua.

Myös Veikkaus on siirtynyt nettiin

Ulkomaiset peliyhtiöt ovat jo 90-luvun puolivälistä saakka tarjonneet rahapelejä netissä, ja myös Veikkaus on lähtenyt mukaan kisaan. Sillä on fyysisten rahapeliautomaattien ja -pelien lisäksi oma nettikasino, ja yhteensä sen kaikki toiminta takoo voittoa satoja miljoonia euroja vuodessa.

Vaikka Veikkauksen monopoli rajoittaakin mainostamista ja markkinointia Suomessa, ulkomaisilla nettikasinoilla pelaaminen on silti täysin laillista. Ulkomaiset peliyhtiöt valtaavatkin pikkuhiljaa suurempaa siivua kotimaamme pelimarkkinoista.

Kevään 2020 epidemiakriisin aiheuttamien talousongelmien johdosta Veikkaus on laskenut tappiorajansa 1.5. – 30.9.2020 välille 500 euroon kuussa, kun se oli aiemmin 2 000 euroa. Päätös onkin herättänyt paljon kyselyä siitä, tuleeko se kannustamaan pelaajia entistä enemmän ulkomaisten peliyhtiöiden puoleen – niillä kun tappiorajoista voidaan päättää vapaammin.

Toimisiko Ruotsin malli myös Suomessa?

Rahapelit ovat kiistanalainen, mutta ilman varjon häivää tuottoisa markkina-ala, ja verotulojen menettäminen ulkomaille voisi olla tuntuva isku. EU-maista erityisesti Malta on luonut todelliset imperiumin nettikasinoiden ympärille, ja merkittävä siivu sen verotuloista muodostuukin netin rahapelejä tarjoavista yrityksistä.

Ulkomaiset nettikasinot ja niiden tuoma kilpailupaine ovat ajaneet jo esimerkiksi naapurimaamme Ruotsin avaamaan sen Veikkausta vastaavan monopolin. Se perusti oman peliviranomaisen, Spelinspektionenin, joka lisensoi ja valvoo Ruotsissa toimivia pelisivustoja, ja esimerkiksi vuonna 2019 ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana verotuloja oli kertynyt jo 170 miljoonan euron edestä.

Tarjonnan lisääntyminen netissä on alkanut heijastumaan myös Suomen rahapelimarkkinoihin. Yhä useampia valitsee perinteisten Veikkauksen pelien sijaan nettikasinot. Tämä herättääkin kysymyksiä siitä, voisiko Ruotsin malli olla järkevä myös Suomessa.

Entinen pääministeri Antti Rinne väläytti aikoinaan mahdollisuutta tämän mallin seuraamisesta, mutta sen tyrmättiin nopeasti. Vaikka pieni osa poliitikoista kannattaa vapaata lisensointia, suurin joukko on kielteinen monopolin avaamisen suhteen. Vapaat markkinat nettikasinoiden osalta ovat siis edelleen vain ilmaan leijumaan jäänyt ajatus.

Ulkomaiset peliyhtiöt ovat houkuttelevampia

On siis todennäköistä, että Suomen monopoli pysyy tiukasti kiinni, ja rahapelimarkkinat Veikkauksen eli hallinnon hyppysissä. Tämän myötä osa pelirahoista valuu auttamattomasti rajojen ulkopuolelle, sillä ulkomaiset nettikasinot ovat usein kotimaisia rahapelejä Veikkauksen nettikasinoa houkuttelevampia.

Esimerkiksi yksi tärkeä luku, joka merkkaa suurta eroa, on pelien palautusprosentti. Se tarkoittaa laskennallista lukua siitä, kuinka suuri osa tiettyyn peliin asetetuista panoksista palautuu takaisin pelaajille pitkän aikavälin toteutuessa. Teoreettista lukua ei voida käyttää suorana voittomittarina, mutta se kuvaa hyvin sitä, millaiset mahdollisuudet voittoon peleissä ovat.

Nettikasinoiden palautusprosentit kolikkopeleissä kohoavat helposti yli 95 %, joskus jopa yli 98 %. Veikkauksen peliautomaateissa sen ilmoitetaan olevan noin 90 % paikkeilla. Pelaajan etu on siis reilusti suurempi netissä. Lottopeleissä ero on vielä dramaattisempia: perinteisen suomalaisen Loton palautusprosentti on noin 40 %, kun netissä pyöritään 90 % kohdilla.

On selvää, että paremmat voittomahdollisuudet houkuttelevat yksittäistä pelaajaa. Kun tähän lisätään vielä muut edut, mitä nettikasinot tarjoavat, on niiden vetävyyttä hankala päihittää perinteisin keinoin. Esimerkiksi Pikakasinotsuomi on kerännyt parhaita etuja tarjoavia nettikasinoita – sieltä saadaan hyvin kuvaa siitä, millaisia rahanarvoiset bonukset voivat olla.

Nettikasinot ja Suomen politiikka – miltä näyttää tulevaisuus?

Viimeisimpien kyselyjen perusteella monopolin asema ei ole muuttumassa ainakaan lähitulevaisuudessa. Suuri haaste onkin se, miten Veikkaus on ajatellut vastata ulkomaisten nettikasinoiden houkuttelevuuteen. Niiden mainonta ei ole sallittua Suomessa, mutta tämä ei estä pelaajia löytämästä parhaita pelisivustoja vaivatta.

Tilanne näkyy siten, että suomenkielisten nettikasinoiden kysyntä ja jatkuvassa kasvussa. Yhä useampi ulkomainen pelintarjoaja on lokalisoinut palvelunsa suomalaisilla sopiviksi, ja uusia yrittäjiä syntyy jatkuvasti. Jää nähtäväksi, tulevatko Suomen poliitikot muuttamaan kantaansa kehityksen jaloissa, vai pysyykö maamme monopoli jykevästi paikallaan, tuli mitä tuli.