Sote-uudistus ei tuo säästöjä vaan lisää kustannuksia

Suomen terveydenhoitojärjestlmä on kustannustehokkaampi ja tuloksiltaan parempi kuin Yhdysvaltain.

Maakunta- ja soteuudistus tähtää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden siirtämiseen kunnilta 18:lle perustettavalle maakunnalle, tarkemmin sanottuna maakuntien yhtiöille. Siihen liittyy valinnanvapauslaki, joka antaisi ihmisille mahdollisuuden valita, tuottaisiko heidän tarvitsemansa palvelut oman maakunnan yhtiö, yksityinen yritys vai jokin järjestö. Uudistuksen tavoitteena on pienentää koko Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja vuoteen 2030 mennessä kolmella miljardilla eurolla, mutta on mahdollista, että lopputuloksena ei olekaan säästöjä vaan lisää kuluja.

Lisäkustannuksia ehkä jopa 10 miljardia euroa

Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento julkisti joulukuussa 2018 laskelmansa, jonka mukaan Suomen hallituksen esitys tuottaisi 1,065-1,265 miljardin euron lisäkulut vuodessa, eli vuoteen 2030 mennessä yli kymmenen miljardin edestä lisää kustannuksia.

Lisäkuluista 640 miljardia vuodessa aiheutuisi valtion rahoitusvastuun kasvusta yksityislääkärien ja yksityisten hammaslääkäreiden palveluja käytettäessä: uudessa sote-järjestelmässä asiakas maksaisi 20 prosentin omavastuun ja valtio KELAn korvauksina 80 % hoitokuluista, kun vuonna 2016 valtion osuus oli vain 15,8 prosenttia ja asiakkaan omavastuun osuus 84,2 prosenttia.

Työterveyshuollon sairaanhoidon korvaaminen sote-järjestelmällä maksaisi Vuorennon laskelmien mukaan 175 miljoonaa euroa vuodessa, palkkakustannusten nousu 100-200 ja sairaalainvestointien korkokustannusten nousu 150 miljoonaa euroa vuodessa. Korkokustannusten kasvu johtuu siitä, että maakunnat eivät saisi yhtä pienikorkoista lainaa kuin kunnat saavat.

Vuosikustannusten kasvun lisäksi sote-uudistus aiheuttaisi Vuorennon mukaan huomattavat perustamiskustannukset, yhteensä jopa 450-500 miljoonaa euroa tietotekniikkajärjestelmien yhteensovittamis- ja kehittämiskulujen kustannuksia sekä 150-200 miljoonaa euroa uuden hallinnon perustamiseen liittyviä kustannuksia.

Valtava taloudellinen riski

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on lausunnossaan 5/2018 todennut, että hallituksen sote-esityksessä ei ole riittävästi yritetty huomioida uudistuksen taloudellisia vaikutuksia. Lautakunnan mukaan esityksen toteuttaminen muutoksetta aiheuttaisi kustannusten nousua peräti kahdestakymmenestä syystä, vaikka kustannusten kasvua ei ole uudistuksen rahoitussuunnitelmissa huomioitu. Valtiovarainlautakunnan mukaan hallituksen esityksen mukainen sote-uudistus olisi ”valtava taloudellinen riski” ja muutoskustannusten vuoksi maakunnat joutuisivat ”vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin”.

Valtiovarainlautakunnan mukaan ”Hallitus ei ole kyennyt pyynnöistä huolimatta esittämään edes karkeaa arviota edellä kuvatuista kustannuksista, niiden ajoittumisesta ja niiden edellyttämästä rahoituksesta. Niihin ei ole myöskään varattu rahoitusta valtiontalouden kehyksissä maakuntien aloitusvuodesta 2020 eteenpäin.”

Lisäksi lautakunta arvioi, että valinnanvapausjärjestelmä mahdollistaisi sote-keskuksille asiakkaiden valitsemisen ja keskittymisen vähän hoitoa tarvitseviin potilaisiin. Uudistus ei siis parantaisi asiakkaiden tasa-arvoa, mihin hallituksen esitys myös tähtää, vaan huonontaisi sitä.

Suomen terveydenhuollon laatu ja tulokset ovat laajan kansainvälisen tutkimuksen mukaan maailman parhaat, mutta kustannukset matalat

Tiedelehti Lancet julkaisi kesäkuussa 2018 usean sadan tutkijan toteuttamien kansainvälisen tutkimuksen tulokset, joiden mukaan Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on parasta koko maailmassa laadun ja saatavuuden osalta. Suomen kanssa samalla tasolla ovat vain Islanti, Norja, Alankomaat, Luxemburg, Sveitsi ja Australia.

Lancetin huhtikuussa 2018 julkaiseman tutkimuksen mukaan terveydenhuolto on Suomessa kuitenkin 10 prosenttia halvempaa kuin Islannissa ja peräti 40 prosenttia halvempaa kuin Sveitsissä. Suomessa keskimääräisen kansalaisen terveydenhuoltoon kuluu yhteisiä varoja 3300 US-dollaria vuodessa, kun Yhdysvalloissa kuluu jopa 8000 dollaria. Markkinatalouteen perustuva Yhdysvaltain terveydenhoitojärjestelmä on maailman kallein, mutta silti laadultaan ja saavutettavuudeltaan sijalla 29 ja tuloksiltaan vain 70 % Suomen tuloksista asiakasta kohti.

Suomen nykyinen, julkisiin palveluihin perustuva terveydenhoitojärjestelmä on siis sekä maailman paras että kustannustehokas. Siksi onkin erikoista, että Suomen hallituksen mielestä Suomen terveydenhuoltojärjestelmä vaatii sote-uudistuksen tasoisen myllerryksen, joka sisältää siirtymisen julkisista palveluista yhtiöittämisiin ja markkinatalouteen.

Sote-uudistus vaikuttaa suomalaisten hyvinvointiin pitkälle tulevaisuuteen, joten se pitäisi toteuttaa harkiten, faktojen pohjalta ja ilman poliittisia intohimoja. Muuten lopputulos voi olla huonompi kuin tilanne ennen uudistusta.

Comments are closed.