Sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen on kiinni hyvinvointialueiden ensi vuoden rahoituksesta

Hallitus kokoontuu 31.8.–1.9. budjettiriiheen päättämään valtion talousarviosta ensi vuodelle. Tämä budjettiriihi ja ensi vuoden budjetti on ensimmäisiä laatuaan, sillä ensimmäistä kertaa valtion budjettiin sisältyy myös ensi vuonna aloittavien hyvinvointialueiden rahoitus. SDP:n kansanedustaja ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen on huolissaan alueiden ensi vuoden rahoituksesta, jota hän pitää kriittisenä hallituksen keskeisen uudistuksen onnistumisen kannalta.

– Hyvinvointialueiden ensimmäisen vuoden rahoitus on aivan keskeinen uudistuksen onnistumisen kannalta. Hyvinvointialueet valmistelevat strategisesti pitkäjänteisiä uudistuksia jo ensi vuodesta alkaen. Olen todella huolissani, sillä vuosi 2023 tulee olemaan erittäin vaikea, jos riittävää rahoitusta ei turvata. Rahoitusjärjestelmä ei huomioi riittävästi vuoden 2022 todellista talouden toteumaa, eikä alueiden erityispiirteitä esim. ympärivuorokautisen hoidon tarpeen lisääntymistä ja siihen liittyviä investointeja. Rahoituksessa ei ole myöskään huomioitu 5-vuotista palkkaohjelma eikä palkkaharmonisaatiota. Monet hyvinvointialueet ovat ilmaisseet huolensa useiden jopa kymmenien miljoonien eurojen alijäämästä ja säästövaatimuksista vuonna 2023. Tämä ei varmastikaan ole tarkoituksemme, Kiljunen toteaa.

– Hyvinvointialueille tulee mahdollistaa turvallinen siirtymä palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen. Jos hyvinvointialueet ajautuvat taloudellisiin vaikeuksiin, vaihtoehtoina ovat palveluiden priorisointi, eli ketä hoidetaan ja kenelle palveluja järjestetään, suunniteltujen investointien keskeyttäminen tai niitä ei tehdä lainkaan, tai alijäämäinen budjetti, jota korjataan arviointimenettelyn kautta. Nämä vaihtoehdot ovat mielestäni vastoin sote-uudistuksen tavoitteita ja meidän on huolehdittava, että näin ei tapahdu, Kiljunen lisää.

Valtioneuvosto päättää vuosittain myös hyvinvointialueiden lainanottovaltuuksista. Kiljunen pitää tärkeänä, että hyvinvointialueilla on myös mahdollisuus tehdä tarvittavia ja välttämättömiä investointeja palveluiden tuottamiseen.

– Alueiden on uudistettava palvelukokonaisuuksia sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Hallituksen tulee varmistaa alueille mahdollisuus järjestää palvelut entistä paremmin ja vaikuttavammin yhdessä osaavien alan ammattilaisten kanssa. Nyt viimeistään meidän on panostettava henkilöstön hyvinvointiin, riittävän henkilöstön saatavuuteen ja johtamiseen sekä ict-järjestelmien parempaan hyödyntämiseen. Tämän lisäksi hallituksen tulee turvata palveluiden kannalta tärkeät investoinnit, jotka mahdollistavat kansalaisten yhdenvertaisten palveluiden uudistamisen vuodesta 2023 alkaen pitkäjänteisesti ja kustannusvaikuttavasti. Investoinnit ja riittävä rahoitus sosiaali- ja terveyspalveluihin varsinkin peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti, Kiljunen vaatii.

Lähteet: SDP Eduskunta & STT
Kuva: Jukka-Pekka Flander


Muuta luettavaa muualta:

Yleiset haittaohjelmat ja haavoittuvuudet Suomessa ja maailmalla

Maailman johtavan tietoturvayhtiön Check Point Software Technologiesin tutkimustoiminnasta vastaava Check Point Research (CPR) on julkaissut huhtikuun 2022 haittaohjelmakatsauksensa. Tutkijat raportoivat, että kehittynyt, itsestään leviävä ja modulaarinen troijalainen Emotet on edelleen maailman yleisin haittaohjelma. Suomen yleisin kyberkiusa oli Netwalker, joka tunnetaan myös nimellä Mailto.