Sosiaalidemokraatit kuntavaalien tilastojen kärjessä — kuinka luotettavia kyselyt ovat

Lähestyvät kuntavaalit puhuttavat ja kiinnostavat. Mikäli kyselyihin ja selvityksiin on uskominen, on sosiaalidemokraattisen puolueen ehdokkailla tällä hetkellä kaikkein vahvin kannatus. SDP:n vahvuutena pidetään yleisesti sen mahdollisuutta vedota sekä kaupunkien punavihreisiin äänestäjiin että maakuntien perinteisempään työväkeen. Tämänhetkisiin tilastoihin suhtaudutaan kuitenkin varovasti, eikä välttämättä ole lainkaan varmaa, kuinka hyvin demariehdokkaat tulevat lopulta menestymään kuntavaaleissa verrattuna kilpailevien puolueiden edustajiin.  

Kuinka paljon mielipidemittauksiin voi luottaa? 

Vaalien alla järjestetään mielipidetutkimuksia ja gallupeja jo hyvinkin reilusti ennen varsinaista koitosta. Usein gallupien tulokset saattavat muuttua paljonkin ennen varsinaista äänestyspäivää. Aikojen saatossa on todistettu lukemattomia kertoja, että luotettavienkin tahojen mielipidemittaukset saattavat olla harhaanjohtavia, eivätkä ne välttämättä edusta lopullista tulosta. Ei olekaan ihme, että niin monet harrastavat mielellään vedonlyöntiä asian suhteen. Kuntavaalit vedonlyönti käy kuumana jo paljon ennen vaalipäivää kun politiikkaa seuraavat ja seuraamattomat veikkaavat kilpaa, mikä puolue selviytyy lopulta ykköseksi. 
 
Yhtenä viime vuosien selkeimmistä esimerkeistä pieleen ennustaneesta mielipidemittauksesta pidetään vuoden 2016 presidentinvaaleja Yhdysvalloissa. Tuolloin demokraattipuoluetta edustanut presidenttiehdokas Hillary Clinton asettautui republikaanien ehdokkaana vaaleihin kilpailemaan lähtenyttä Donald Trumpia vastaan. Ovensuukyselyissä selvitettiin, että mittelön voittajaksi selviytyisi Clinton, mutta lopulta vaa’ankieliosavaltioiden äänet kallistivatkin tilanteen Trumpin voittoon.  
 
Vuonna 2021 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa vastakkainasettelu Trumpin ja Joe Bidenin välillä oli jo huomattavasti tasaisempi ja siten vaalien lopullinen äänestystulos vaikeammin ennakoitavissa, joskin myös näiden vaalien alla monissa mielipidemittauksissa oltiin lähes varmoja Trumpin voitosta. Etenkin vuoden 2021 vaalitulosten ennusteiden kohdalla voidaan nähdä selkeästi, kuinka tilanne saattaa yhtäkkiä kääntyä päälaelleen. Vielä vuosi sitten moni uskoi Donald Trumpin jatkavan toiselle presidenttikaudelleen ja tätä puolsivat myös ovensuukyselyt. Maailman tapahtumat ja presidentin tapa hoitaa asioita käänsi kuitenkin monen äänestäjän kelkan toiseen suuntaan, jonka seurauksena aiemmat mielipidemittaukset eivät enää pitäneetkään paikkaansa. Sen vuoksi voidaankin vetää johtopäätöksenä se, että mitä kauempana varsinaisesta äänestyshetkestä mielipidemittaus järjestetään, sitä epäluotettavampi se todennäköisesti on. 
 
Meillä Suomessakin on toisinaan todistettu vaaliyllätyksiä. Kotimaan tapauksista moni muistaa varmasti esimerkiksi vuoden 2011 jytkyn, jonka myötä pikkupuoluetta johtaneesta Timo Soinista nousi yllättäen eduskuntavaalien näkyvin hahmo. Tuolloin muun muassa maahanmuuttopolitiikkaa ja jätevesiasetusta kritisoivien perussuomalaisten ei pitänyt ainakaan gallupien mukaan nousta sellaisiin kannatuslukemiin kuin se lopulta nousi suuren kohun siivittämänä. Sittemmin perussuomalaiset ovat vakiinnuttaneet asemansa Suomen poliittisella kentällä, mutta ennen vuotta 2011 harva olisi sitä osannut arvata. 

Lopullinen ehdokas saatetaan valita viime tingassa 

Vakuuttuneimmatkin kannattajat saattavat pantata lopullista valintaansa aivan vaalipäivään saakka tai jopa siihen hetkeen asti kun astuu äänestyskoppiin kirjoittamaan ehdokkaan numeroa. Tämän vuoksi tilanne elää ja muuttaa muotoaan jatkuvasti. Ei ole lainkaan sattumaa, että niin monet ehdokkaat kampanjoivat kuumeisesti vaaleissa aina viime hetkeen saakka. On paljon äänestäjiä, jotka eivät välttämättä ole alun perin aikoneet äänestää, mutta päättävät lopulta lähteä vaaliuurnille. Kimmokkeena saattaa toimia mukava juttutuokio ehdokkaan kanssa torikahvilassa tai vaikkapa jonkun ehdokkaan vaalimainos, jossa korostetaan äänestäjälle itselleen tärkeitä asioita. 
 
Suomessa mielipidemittaukset antavat yleensä hyvin osviittaa sen suhteen, kuinka vaaleissa lopulta käy. Siksi voidaankin olettaa, että sosiaalidemokraattien suosio tämänkertaisissa kuntavaaleissa tuskin poikkeaa merkittävästi siitä, mitä mielipidemittauksissa on annettu ymmärtää, ellei esille nouse merkittäviä kohuja tai skandaaleja. On kuitenkin selvää, että sen haastavat monet muut suurten puolueiden ehdokkaat aina perussuomalaisista vihreisiin, keskustaan ja kokoomukseen. On myös syytä huomioida, että kuntavaaleissa varsin monen äänestäjän kohdalla vaakakupissa painavat enemmän ehdokkaan persoona sekä henkilökohtaisesti ajamat tärkeät asiat kuin se, mitä puoluetta kyseinen ehdokas edustaa. Kuntavaalien lähestyessä jännitys tiivistyy — jääkin nähtäväksi, onnistuvatko demarit lopulta haravoimaan vaaleissa äänestäjiltä suurimman äänisaaliin.