Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu uskottavaan kansalliseen puolustuskykyyn sekä hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään ja monenvälisen yhteistyön lujittamiseen sekä vaikuttamiseen Euroopan unionissa. Suomi jatkaa valitsemallaan vakauden, ennakoitavuuden ja jatkuvuuden linjalla.
Suomessa me pyrimme tarkastelemaan turvallisuutta laajasta näkökulmasta, jossa huomioimme sotilaallisten uhkien lisäksi meitä yhteiskuntana uhkaavien globaalien haasteiden vaikutuksia turvallisuuteemme. Suomen tavoite on aina ollut ja tulee aina olemaan monenkeskisen yhteistyön ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistaminen.
– Turvallisuuskäsite tarkoittaa nykymaailmassa paljon enemmän kuin pelkästään sotilaallista suojautumista. Nykyajan turvallisuusuhkiin lukeutuvat sotilaallisten uhkien lisäksi ilmastonmuutos, pandemiat ja kyber- ja hybridiuhat. Euroopassa ja maailmalla vastakkainasettelun ilmapiiri on kasvussa. Vastakkainasettelu tekee meitä yhteisesti koskettavien globaalien ongelmien ratkaisusta erittäin vaikeaa. Emme voi antaa turvallisuuspolitiikan luisua pelkästään varustautumispolitiikaksi. Jos tuolle tielle lähdemme, niin suuntana on tuho. Rauhanpolitiikan vaikuttamisen täytyy olla vahvempaa tässä entistä epävakaammassa maailmassa, kertoo SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen.
– Kansallista yhtenäisyyttä tulee vaalia Suomessa. Yhteiskuntamme sisällä ei saa syntyä jakolinjoja, joita ulkopuoliset tahot pääsisivät hyödyntämään. Olemme nähneet mitä kansallisen yhtenäisyyden horjuminen, eriarvoisuuden kasvu ja vastakkainasettelun kiihtyminen voivat saada aikaan. Merkittävänä esimerkkinä voimme pitää Yhdysvaltoja, missä sisäpoliittinen kahtiajako on vaikuttanut suuresti myös maailmanpolitiikkaan ja samalla myös Suomeen. Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain tulevaksi presidentiksi tulee varmasti normalisoimaan tilannetta ja jälleen vahvistamaan sääntöpohjaisen kansainvälisen yhteistyön asemaa maailmanpolitiikassa, sanoo Väätäinen.
– Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden häviäminen, eriarvoisuuden kasvu ja pandemiat ovat keskeisiä globaaleja haasteita. Kansainvälinen yhteistyö on avainasemassa näiden haasteiden ratkaisussa. Rakennetaan yhteistyön maailmaa, ei vastakkainasettelua, päättää Väätäinen.
Lähde: STT Info