Satsaukset koulutukseen ovat murto-osa koulutusleikkauksista

vanhoja kirjoja

Suomi on viime vuosikymmeninä ollut koulutuksen mallimaa, jonka koululaisten pärjäämistä PISA-tutkimuslaitoksen testeissä on ihasteltu eri puolilla maailmaa. Koulutus on ollut Suomen menestystekijä, jonka avulla on siirrytty hallavuosien vaivaamasta agraariyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Koulutuksen merkitys on korostunut maassa, jossa ei ole merkittäviä luonnonvaroja, joilla voisi kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Kuitenkin koulutusmäärärahoja ja valtionosuuksia on leikattu vuodesta 2009 lähtien, yhteensä 1,5 miljardia euroa. Vuonna 2009 koulutusmenot olivat noin 6,6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, mutta noin 5,7 prosenttia vuonna 2018. Suurimmillaan koulutuksen osuus on ollut vuonna 1992, jolloin ne ovat olleet noin 7,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Koulutusuudistusta ajetaan läpi kovalla vauhdilla

Toukokuussa 2015 aloittanut Sipilän hallitus on ilmoittanut uudistavansa Suomen koko koulutusjärjestelmän eli kaiken päiväkodeista yliopistoihin, johtavina periaatteina digitalisaation edistäminen opetuksessa, normien purkaminen, opintopolkujen muuttaminen joustavammiksi ja yksilöllisemmiksi, opetuksen laadullinen kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen. Kuitenkin päiväkotien ryhmäkokoja kasvatettiin samalla, kun subjektiivista päivähoito-oikeutta alettiin rajoittaa.

Vuonna 2018 toteutettu ammatillisen koulutuksen reformi lisäsi työpaikoilla tapahtumaa oppimista ja korosti yksilöllisiä oppimispolkuja. Ammatillisia opettajia on vähennetty koko maassa noin 1600. Vuonna 2018 hallitus antoi myös esityksensä lukiokoulutuksen uudistamiseksi, vaikka kaksi vuotta aiemmin toteutetun lukiouudistuksen vaikutuksia ei oltu voitu vielä edes arvioida. Korkeakoulujen kehittämisen kärkihankkeiksi hallitus määritteli työelämään siirtymisen nopeuttamisen ja yhteistyön elinkeinoelämän kanssa.

Sama hallitus on jatkanut edellisen, Kataisen hallituksen leikkauspolitiikkaa, ja koulutusmäärärahoista on leikattu yhteensä 1,5 miljardia euroa. Leikkausten haittavaikutusten torjumiseksi Sipilän hallitus on myöntänyt kymmeniä miljoonia euroja kärki- ja tasa-arvohankkeisiin sekä korkeakoulujen koulutukseen ja tutkimukseen. 1500 miljoonan euron leikkauksia koulutuksesta on siis pyritty paikkaamaan kymmenillä miljoonilla euroilla. Sipilän hallituksen leikkausten tavoitteena on ollut Suomen julkisen talouden tasapainottaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen, mutta seuraukset saattavat olla päinvastaiset.

Koulutusleikkaukset ovat heikentäneet opetusta

Leikkausten ja ns. sopeuttamistoimien seurauksena on erityisesti ammattikouluissa irtisanottu opettajia, vähennetty lähiopetusta ja lakkautettu oppilaitosten yksiköitä. Yksilöllisten oppimispolkujen vaatimaa erityisopetusta ei ole lisätty. Opiskelijoilta on vaadittu itseohjautuvuutta ja omatoimisuutta, joita vain harvalla 16-vuotiaalla on.

Muutama rohkea ammattikoulun opettaja on julkisuudessa kertonut, ettei uskaltaisi päästää osaa opiskelijoista työhön, johon heillä on ammattipätevyys. Esimerkiksi sähkömiehiksi valmistuu opiskelijoita, jotka eivät osaa mitata jännitettä ja sairaanhoitajiksi sellaisia, jotka ovat osanneet jakaa lääkkeet oikein joka toisella kerralla. Tämä ei johdu opiskelijoista vaan opetuksen vähenemisestä ja opetuksen laadun heikkenemisestä, joka taas on seurausta opettajien määrän pienenemisestä. Surkuhupaisia uutisia on kuultu eri puolilta maata, esimerkiksi Lahdessa ammattikouluopiskelijat ovat valittaneet käyneensä kuukauden aikana tuijottamassa samaa suihkulähdettä viisi kertaa.

Syrjäytymisen on arvioitu lisääntyneen, erityisesti maahanmuuttajien keskuudessa, joista 18 prosenttia jättää opintonsa kesken. UNESCO ja EU-komissio ovat moittineet Suomea koulutusleikkauksista ja alueellisen tasa-arvon puutteesta keskiasteen koulutuksessa. Joidenkin arvioiden mukaan koulutusleikkaukset uhkaavat Suomen taloudellista kilpailukykyä.

Lautapeli parodioi todellisuutta

Lahtelainen ammattikoulunopettaja Mikko Tähkänen suunnitteli Sipilän hallituksen toimia parodisoivan Koulutusleikkaus-lautapelin. Sen alussa jokainen pelaaja saa eteensä päiväkodin, peruskoulun, lukion, ammattikoulun, ammattikorkeakoulun ja yliopiston sekä niihin vihreitä ja punaisia nappuloita, jotka symboloivat oppilaita ja opettajia. Pelaajat nostavat vuoroillaan Sipilä-kortteja, jotka on otsikoitu uudistuksiksi, mutta jotka leikkaavat koulutuksen määrärahoja. Välillä nostetaan myös Sanni-kortteja, joiden sisältämillä kärkihankkeilla leikataan koulutusleikkausten vaikutuksia. Lisäksi pyristely-korteilla voi vastustaa leikkauksia. Leikkauksista seuraa opettajanappuloiden siirtämistä työttömiin, sekä opiskelijanappuloiden siirtämistä alemmille tasoille ja syrjäytyneiden joukkoon. Sininen erityisopetus-nappula voi estää yksittäisen oppilasnappulan syrjäytymisen, mutta sinisiä nappuloita on liian vähän. Pelissä pelataan kierroksia yhden vaalikauden verran ja lopputuloksena on, että kaikki häviävät.

Todellisuudessa kukaan ei vielä tiedä, mitä koulutusleikkauksista ja muista Sipilän hallituksen koulutuspoliittisista ratkaisuista seuraa. Seuraukset nähtäneen seuraavien vuosikymmenien aikana.

Comments are closed.