Oletkos jo kuullut rahapelijärjestelmän tulevista muutoksista? Hallituksessa on jo melkoisen pitkään valmisteltu lisenssimallia, jonka on tarkoitus startata vuonna 2027. Kyse ei ole vain pelkästä teknisestä lakimuutoksesta. Tämä tulee näet muuttamaan tapaa, jolla viranomaiset valvovat toimijoita. Se myös vaikuttaa siihen, miten palveluja voidaan jatkossa tarjota spinnaajille.
Tämä voi alussa tuntua monimutkaiselta säädännöltä. Käytännössä kyse on kuiteskin melko selkeästä hommasta. Ideana on siirtyä malliin, jossa useat yritykset voivat hakea virallista toimilupaa. Tällä hetkellä rahapelitoiminta on keskitetty yhdelle toimijalle, mutta vuoden 2027 jälkeen markkinat tulevat rullaamaan hyvinkin eri meiningillä. Kiinnostuitko? Jatka lukemista. Tässä tekstissä tullaan tutustumaan tähän uutukaiseen malliin hyvinkin yksityiskohtaisesti.
Miksi ollaan siirtymässä lisenssimalliin?
Jospa aloitetaan heti alkuun siitä kaikista oleellisimmasta kysymyksestä. Miksi tämä malli ollaan ottamassa käyttöön? Nykyinen järjestelmä perustuu Veikkauksen valtion monopoliin. Ja nyt se olisi ideana purkaa. Monopolia on perusteltu erityisesti valvonnalla ja haittojen ehkäisyllä. Se on kuiteskin kohdannut jatkuvaa keskustelua siitä, miten hyvin malli toimii enää tilanteessa, jossa ulkomaisia sivustoja on tarjolla vaikka millä mitoin.
Monet tahot ovat osallistuneet tähän kiivaaseen keskusteluun. Esim alaan paneutunut sivusto Kasinonetti.com seuraa alan sääntelyä ja julkaisee analyysejä poliittisista päätöksistä. Siellä on esim esitelty lukuisia sivustoja, jotka tarjoavat toimintaansa kotimaan ulkopuolella ja pohdiskeltu niiden luotettavuutta, tarjontaa ja muita oleellisia seikkoja.
Valtiovarain- ja sisäministeriön selvityksissä on arvioitu, että verkossa tapahtuvasta spinnailusta iso osa suuntautuu tällä saumaa ulkomaisille alustoille. Muutoksen ideana on siirtää valvonta järjestelmään, missä useampi toimija pyörii kotimaisen lisenssin varassa. Tämä meinaa sitä, että useampi pelipaikka olisi tiukemman sääntelyn piirissä.
Kasinonetti.comin tiimi huomauttaa, että tällainen malli on käytössä monissa Euroopan maissa. Ruotsi siirtyi lisenssijärjestelmään vuonna 2019, ja Tanska teki vastaavan ratkaisun jo 2012. Molemmissa maissa tavoitteena oli tuoda verkossa toimivia yrityksiä viranomaisvalvonnan piiriin.
Ruotsin kokemukset vertailukohtana
Ruotsi tarjoaa kiinnostavan vertailun, koska sen systeemi muistuttaa pitkälti samaa mallia, jota Suomi suunnittelee. Ruotsin lisenssijärjestelmä starttasi vuoden 2019 alussa. Ja jo ekan vuoden aikana yli 60 yritystä haki pelilupaa.
Ruotsin viranomainen Spelinspektionen raportoi myöhemmin, että lisenssijärjestelmän piiriin saatiin nopsasti iso osa verkossa toimivista alustoista. Samalla mm valvontaa kiristettiin varsinkin markkinoinnin ja tunnistautumisen osalta.
Kasinonetti -sivuston porukka on arvioinut, että Suomen mallissa tullaan todennäköisesti seuraamaan monia Ruotsin ratkaisuja. Esimerkiksi pakollinen tunnistautuminen ja viranomaisraportointi ovat jo nyt esillä lakiluonnoksissa.
Mitä lisenssi meinaa käytännössä
No mitä tämä kaikki sitten oikeasti tarkoittaa? Kun uusi järjestelmä astuu voimaan, myös ulkomaiset yritykset voivat hakea Suomen viranomaiselta toimilupaa. Lupaa ei myönnetä kuiteskaan automaattisesti. Hakemuksessa tarkastellaan esim yrityksen omistusrakennetta, teknistä turvallisuutta ja rahaliikenteen läpinäkyvyyttä.
Lisenssin hakijoilta saatetaan vaatia myös merkittäviä lupa- että vuosittaisia valvontamaksuja. Ruotsissa lisenssimaksu on noin 400 000 kruunua vuodessa. Suomessa maksujen arvioidaan asettuvan suht samanlaiselle tasolle.
Lisenssin saaminen edellyttää myös sitä, että pelipaikka sitoutuu kotimaisiin sääntöihin. Tämä koskee mm:
- Tunnistautumista
- Pelaamisen seurantaa
- Viranomaisraportointia
- Vastuullisen pelaamisen työkaluja
Myös markkinointiin ja bonuksiin on odotettavissa tarkkoja rajoituksia. Valmistelussa on ollut esim ajatus, että bonuksia saisi tarjota vain rajatun määrän per asiakas ja että markkinointia rajoitetaan televisiossa sekä sosiaalisen median kanavissa.
Lupaviranomaisena tulee toimimaan upouusi rahapelivalvontaan keskittynyt virasto, mikä vastaa lisenssien myöntämisestä ja valvoo sääntöjen noudattamista. Malli muistuttaa monien muiden EU-maiden valvontarakenteita, joissa erillinen viranomainen seuraa pelialaa.
Tekninen valvonta ja raportointi
Lisenssi ei ole vain hallinnollinen lupa. Sivustoilta edellytetään jatkuvaa raportointia. Nämä tiedot siirtyvät viranomaiselle automaattisesti teknisten rajapintojen kautta. Käytännössä tämä meinaa sitä, että viranomaiset näkevät tarkasti, miten palvelut toimivat. Esim pelitapahtumat ja maksuliikenne voidaan tsekata jälkikäteen.
EU-lainsäädännöllä on myös vaikutusta tähän järjestelmään. Monet rahapelialan tekniset standardit näet perustuvat EU-tason sääntöihin ja yhteistyöhön. Sen vuoksi Suomen lisenssimalli ei synny nollasta, vaan se muistuttaa rakenteeltaan monien muiden jäsenmaiden systeemejä.
Poliittista keskustelua lisenssijärjestelmästä
Vaikka lisenssimalli onkin saanut hallitukselta vahvan tuen, poliittinen puhelu ei ole ollut yksimielistä. Osa päättäjistä on nostanut esiin monopolin etuja. Huolena on ollut esim se, että muutos voisi lisätä rahapelitarjontaa ja sitä mukaa ongelmia.
Toiset taas ovat korostaneet valvonnan realistisuutta. On todettu, että ulkomaisia palveluja on vaikea rajoittaa nykyisillä konsteilla. Lisenssijärjestelmässä viranomaisilla on suora suhde niihin peilipaikkoihin, jotka tahtovat toimia Suomessa.
Kasinonetin tiimi huomauttaa, että puhelussa unohtuu usein yksi seikka. Lisenssijärjestelmä ei näet automaattisesti tarkoita vapaita markkinoita. Viranomaiset voivat rajoittaa toimilupien määrää ja asettaa tarkkoja ehtoja. Esim Alankomaissa lisenssijärjestelmä sisältää tiukkoja markkinointisääntöjä ja korkeita verotasoja. Tällaiset ratkaisut voivat vaikuttaa siihen, miten moni yritys päättää hakea lupaa.
Mitä tapahtuu ennen vuotta 2027
Lisenssimalli ei synny hujauksessa. Ensin on valmisteltava monia käytännön hommia. Ne liittyvät mm. lainsäädäntöön ja viranomaisrakenteisiin. Yksi iso vaihe on lisenssihakemusten käsittelyjärjestelmä. Viranomaisille on rakennettava tekninen systeemi, minkä kautta hakemukset käsitellään ja toimijoiden raportointi vastaanotetaan.
Samalla laaditaan selkosäännöt sille, millaiset alustat voivat saada lisenssin. Näissä keskusteluissa pohdiskellaan esim verotusta, teknisiä vaatimuksia sekä markkinointia koskevia rajoituksia. Todennäköisesti suurin käytännön työ tapahtuu juuri ennen järjestelmän käynnistymistä. Ehkäpä vuoden 2026 lopulla pelipaikat voivat alkaa täyttelemään lupahakemuksiaan, ja samalla viranomaiset viimeistelevät valvontarakenteen pikku detaljit. Kun vuosi 2027 sitten lopulta koittaa, Suomi siirtyy pikkuhiljaa rahapelijärjestelmään, joka muistuttaa monien muiden EU-maiden mallia.