Pikavipit ja Suomen lainsäädäntö

Pikavipit ovat kohtuullisen uusi asia Suomessa ja suomalaisten lainamarkkinoilla. Pitkään vallalla ollut tilanne, että ainoa paikka mistä voitiin saada lainaa oli pankki, on nyt muuttunut ja lainaa on saatavilla myös yksityisiltä tahoilta – silloin vain puhutaan pikavipeistä, pikalainoista ja joustoluotoista.

Mikä on pikavipin ja pankkilainan ero

Pikavippi on laina, jonka useimmiten myönnetään yksityinen lainanmyöntäjä yritys. Pikavippejä, pikalainoja tai joustoluottoa myönnetään muutamasta satasesta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin ja vaihtoehtoja on markkinoilla paljon.

Vuonna 2005 Suomessa mahdollistettiin pikavipit ja luonnollisesti alkuaikoina nähtiin ylilyöntejä. Kun pienlainat yleistyivät, ei niille ollut vielä säädetty laissa tarkempia säädöksiä tai korkokattoa. Tästä syystä pikavippien alkuaikoina vippien todelliset vuosikorot paukkuivat 1000 prosentin paremmalla puolella. Laina ajat olivat lyhyitä ja korot korkeita ja tämä alkuaikojen historia leimaa yhä tänäkin päivänä pikalainoja, vaikka vuonna 2013 säädettiin lakimuutos, joka määräsi alle 2000 euron pienlainoihin korkokaton, joka oli viitekorko +50%. Tämä korkokatto pitää nykyisin sisällään kaikki lainasta aiheutuvat kulut, eli se on korkokatto lainan todelliselle vuosikorolle. Vuonna 2013 säädetyt lakiuudistukset ovat voimassa vielä tälläkin hetkellä. Uutta lakia ollaan valmistelemassa ja odoteltavissa on, että vuoden 2019 aikana on pikalainoihin tulossa korkokatto myös yli 2000 euron lainoihin.

Uusi lakiesitys on saanut täystyrmäyksen pikavippejä ja kulutusluottoja myöntäviltä yrityksiltä. Pikavippejä myöntävien yritysten mukaan läpi mennessään esitys kääntyisi itseään vastaan. Esitys johtaisi entistä suurempien lainojen myöntämiseen ja pidempiin maksuaikoihin, mikä lisäisi kansalaisten velkaantumista entisestään. Muutamien satasten pikalainoja ei olisi myöskään enää lainkaan saatavilla ja pienimpien lainan myöntäjien olisi lopetettava toimintansa, mikä keskittäisi lainojen myöntämisen suuryritysten hallintaan.

Ihmisillä, joilla ei ole luottokorttia ja joiden tulot ovat pienet, ei näin ollen olisi enää minkäänlaista mahdollisuutta saada pikavippiä tai muuta lyhytaikaista luottoa tarpeen tullen.

Kuka valvoo kulutusluottojen myöntäjiä?

Kulutusluottoja myöntävät monet palveluntarjoajat, joista Finanssivalvonta valvoo pankkeja ja pankkisidonnaisia rahoitusyhtiöitä. Suomessa pelkän luotonantotoiminnan harjoittamiseen ei tarvita Finanssivalvonnan myöntämää toimilupaa. Pikaluottoa tarjoavien palveluntarjoajien on rekisteröidyttävä Etelä-Suomen aluehallintoviraston luotonantajarekisteriin.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo, että kuluttajaluottoja tarjoavat ja vertaislainoja välittävät elinkeinonharjoittajat on rekisteröity luotonantaja- ja vertaislainanvälittäjärekisteriin ja että ne täyttävät rekisteröinnin edellytykset. Lisäksi aluehallintovirasto valvoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston ohjauksessa kuluttajansuojalain 7 ja 7 a luvun kuluttajaluottoja koskevien säännösten noudattamista.

Vertaile lainoja ennen lainanottoa

Korkokatto teki monien yritysten liiketoiminnasta kannattamatonta, mutta lakimuutos on totta kai asiakkaiden kannalta ehdottomasti positiivinen asia. Pikavippien korot ovat yhä edelleen korkeat, mutta lakimuutoksen jälkeen lainakulut ovat laskeneet jo ihan järkevälle tasolle. Suosittelemme silti aina vertailemaan pikavippien kulut ennen lainan ottamista.

Luoton antajan on kerrottava todellinen vuosikorko. Todellisella vuosikorolla tarkoitetaan korkoprosenttia, jossa luoton varsinaisen korkoprosentin lisäksi otetaan huomioon muut luottokustannukset (esimerkiksi tilinavausmaksu, osamaksulisä, tilinhoito- ja käsittelymaksut) sekä lyhennysaikataulu. Luoton myöntäjän on lisäksi annettava keskeiset luottosopimusta ja kuluttajan oikeuksia koskevat tiedot ”Vakiomuotoiset eurooppalaiset kulutusluottotiedot” -lomakkeella.

Voinko perua jo allekirjoittamani luottosopimuksen?

Kulutusluoton voi peruuttaa 14 päivän kuluessa luottosopimuksen tekemisestä. Tässä tilanteessa on kuitenkin mahdollista, että luoton antaja vaatii korvauksena luoton koron ajalta, jonka luotto on ollut käytettävissäsi.

Comments are closed.