Onko virtuaalivaluutassa ratkaisu uudeksi rahajärjestelmäksi

Tilastotieteilijät ja talousoppineet ovat jo pitkään kirjoitelleet, että nykyaikainen rahajärjestelmämme on vanhentunut. Modernissa rahajärjestelmässä raha on käytännössä velkaa, sillä noin 90 prosenttia yhteiskunnan rahasta syntyy, kun pankit solmivat velkasuhteita. Millainen rahajärjestelmä meillä sitten on nykyään ja kuinka hyvin tavallinen kansalainen ymmärtää, mistä on kysymys, on kuitenkin aivan eri asia ja kysymys, kuin se, että tarvitaanko uutta järjestelmää, vai edetäänkö nykyisellä? Joku syy ja tarve oli kuitenkin myös sille, että virtuaaliset valuutat eli kryptovaluutat syntyivät.

Kryptovaluuttojen syntyyn vaikutti vahvasti epäluottamus koko pankkisektoriin. Mutta mikä saa meidät ostaa bitcoineja, tai muita bittiavaruuden digivaluuttaa, joka kuitenkin näiden olemassaolo vuosiensa aikana on ollut kaikkea muuta kuin tasainen arvoltaan- kryptorahaan sijoittamista itseasiassa on monesti verrattu uhkapeliin, niin riskialtista se on ollut, ja niin voimakkaita ovat olleet nimenomaan bitcoinin arvonheittelyt – miksi? Oli tilanne mikä tahansa, Suomen Pankki on jo vuosia sitten kommentoinyt kryptovaluuttoja, että ne ovat tulleet jäädäkseen. Finanssivalvonta antoi jo 2019 Suomessa toimiluvan jyväskyläläiselle Prasos Oy:lle, joka mahdollisti eurojen ja kryptovaluuttojen myymisen, ostamisen ja siirtämisen toisille tileille.

Nykyaikainen rahajärjestelmä

Jos ajatellaan rahajärjestelmämme taustoja niin aluksi ole olemassa vain tavaroiden vaihdantaa ja siitä ajasta meille on jäänyt sanonta oravannahoista. Vähitellen kuitenkin ymmärrettiin, että tietyt metallit, kuten kulta ovat arvokkaampia kuin toiset, joten syntyi järjestelmiä, jotka tavalla tai toisella pohjautuivat kultaomaisuuteen ja jokaisella valtiolla oli oma valuuttansa.

Nykyään, tai 90-luvulla, syntyi valuuttakriisin seurauksena uudenlaisia rahajärjestelmi, jotka eivät suoranaisesti rakentuneet millekään olemassa olevalle vauraudelle, vaan rahan arvo liittyy tietynlaiseen uskomukseen. Mikä sitten on esimerkiksi euro? Se on käytössä EU-alueella, ja vastaavasti esimerkiksi dollari on käytössä koko maailmassa, mutta se on USA:n rahayksikkö – kryptovaluutat sen sijaan eivät ole minkään maan tai yksittäisen organisaation hallinnassa, mikä tekee niistä aivan uudenlaisia maksuvälineitä. Kuinka moni vielä muistaa tai tiedostaa, että eurokin oli aluksi virtuaalivaluutta? Euro otettiin käyttöön 1.1.1999 vuosikymmenen valmistelujen jälkeen. Ensimmäiset kolme vuotta se oli ”näkymätön” rahayksikkö, jota käytettiin vain kirjanpidossa ja sähköisissä maksuissa.

EU ja kryptovaluutat

EU:n hallintoelimet ovat jo pitkään, parisen vuotta, rakentaneet sääntöjä ja ohjeita, miten kryptovaluuttoihin pitäisi suhtautua, ja miten niitä voidaan EU:n alueella käyttää. Se mitä EU:n valvontaviranomainen on saanut aikaiseksi, on kuitenkin vain: ESMA:n mukaan nopeasti arvoaan kasvattaneisiin kryptovaluuttoihin sijoittavien on nyt syytä muistaa, että riskit ovat suuret, ja niihin kuuluu kaikkien sijoitettujen varojen menettäminen. Mikä on kaikille vähänkään kryptomarkkinoita seuraavilla itsestään selvää. Viime vuonna markkinoille vuosi kuitenkin tietoja EU:n ajatuksista, ja niiden perusteella EU haluaisi kohdella kryptovaluuttoja samalla tavalla kuin muitakin finanssi-instrumentteja.

Eurooppaan oma digieuro?

Euroopan keskuspankki EKP näytti 14.7.2021 vihreää valoa pilottihankkeelle ”digitaalisen euron” luomiseksi. Seteleiden ja kolikoiden sähköinen vastine, eli digieuro, muistuttaa euroalueella käytettävissä oleva sähköisen maksun järjestelmää. Digieurolla voisi suorittaa maksuja kortilla tai älypuhelinsovelluksella. EU:n tarkoituksena on vastata sähköisten maksujen suosion kasvuun ja kryptovaluuttojen yleistymiseen.

  • Digitaalisen euron tutkimusvaihe kestää kaksi vuotta.
  • Digitaalisen euron suunnittelu perustuu käyttäjämieltymyksiin sekä vähittäiskauppiailta ja välittäjiltä saatavaan tekniseen neuvontaan.
  • Esiselvityksissä ei ilmennyt teknisiä esteitä.

EU on siis omalla tavallaan päättänyt hyväksyä digitaalisen valuutan, lähtemällä itsekin kehittämään omaansa. Aivan samalla tavalla kuin Kiina tai esimerkiksi Facebook ovat kehittämässä omiaan. Yksi syy EU:n etenemiselle on myös tekninen kehitys ja kustannus- ja ajansäästöt.

Sekä eurojärjestelmän pikamaksupalvelun (TARGET Instant Payment Settlement, TIPS) että lohkoketjuteknologian kaltaisten vaihtoehtojen todettiin kykenevän käsittelemään yli 40 000 maksutapahtumaa sekunnissa. Selvitystyön perusteella olisi mahdollista rakentaa digitaalisen euron infrastruktuuri niin, että mukana olisi sekä keskitettyjä että hajautettuja elementtejä. Esiselvitysten mukaan digitaalisen euron keskeinen infrastruktuuri pystyttäisiin joka tapauksessa rakentamaan ympäristöä säästäväksi: testatuissa rakenteissa kymmenientuhansien maksutapahtumien käsittely sekunnissa kulutti vain mitättömän vähän energiaa, mikä tekisi digitaalisesta eurosta ympäristöystävällisen vaihtoehdon bitcoiniin ja muihin kryptovaroihin verrattuna.

Digieuro astunee näillä näkymin digivaluuttojen markkinoille vuoden 2026 jälkeen – tai jopa jo silloin.

EKP:n mukaan digieurolle ei ole olemassa teknisiä esteitä, vaan esteet löytyvät EU:n lainsäädännössä. Digitaalisesta eurosta ei ole säädetty EU:n perussopimuksissa. EKP aloittaakin nyt neuvottelut Euroopan unionin lainsäätäjien kanssa.

Comments are closed.