Onko Suomi valmis siirtymään luovan talouden aikaan?

Luova talous tuo ehkä mieleen punainen pipo päässään puuhastelevan hipsterin, jonka työn tuloksesta ei voi oikein olla varma. Luovaa taloutta on kuitenkin ollut jo kauan ja jokseenkin kaikkien menestyneiden yritysten tuotteista osa on luovaa taloutta.

Tuottavuus perustuu tietoon ja osaamiseen

Teollisuusyhteiskunnissa yrityksen kilpailukyky syntyy lähinnä kolmen tekijän pohjalta: työvoiman, pääoman ja tuotantovälineiden. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa eli tietoyhteiskunnassa näitä olennaisempi on aineeton pääoma, joka syntyy tiedosta ja osaamisesta ja koostuu immateriaalioikeuksista, siis patenteista, tavaramerkeistä, tekijänoikeuksista ja käyttöoikeuksista. 

Tietoyhteiskunnassa menestyvä yritys ei välttämättä tarvitse teollisuushalleja, tuotantolinjoja, työntekijöitä eikä edes pääomaa. Monet maailman arvokkaimmiksi mitatuista yrityksistä ovat syntyneet yhden tai muutaman ihmisen osaamisesta ja aloittaneet nollabudjetilla autotallissa, esimerkiksi Amazon, Microsoft, Disney, Google, Apple, Hewlett-Packard ja Dell. Luovuus on ollut olennainen osa näiden yritysten menestystä alusta lähtien.

Vielä 2000-luvun alussa maailman suurimmat brändit olivat pääasiassa aineellisia hyödykkeitä, kuten Coca Cola, IBM, Intel, Nokia, General Electric, Ford, McDonalds, Mercedes-Benz, Marlboro, Toyota, Intel  ja Nokia. Kärkipään brändeistä vain Microsoft liittyi immateriaalisiin, aineettomiin hyödykkeisiin. Vuoteen 2017 mennessä järjestys oli muuttunut ja kärkikastiin oli noussut muitakin aineettomien tuotteiden ja palvelujen tarjoajia kuin Microsoft: Apple, Google, Amazon, Facebook ja Disney.

Vuonna 2015 500:n suurimman yrityksen markkina-arvosta 84 prosenttia muodostui aineettomasta pääomasta ja 16 prosenttia aineellisesta. Vuonna 1975 83 prosenttia viidensadan suurimman yrityksen arvosta muodostui aineellisesta pääomasta ja vain 17 prosenttia aineellisesta

Uusi murros on jo menossa

Suomi on siirtynyt viime vuosikymmeninä tuotantotaloudesta palvelutalouteen. Uusi muutos on menossa: palvelutaloudesta ollaan kovaa vauhtia siirtymässä luovaan talouteen.

Luovan talouden ytimessä ei ole yritys eikä varsinkaan valtio vaan yksilö, joka luo innovaatioita: uusia tuotteita, palveluja, palvelukonsepteja ja toimintatapoja. Toisaalta luovan talouden ydintä on taiteeseen ja muuhun kulttuuriin liittyvä osaaminen. Luova talous on aivan muuta kuin hipsterien puuhastelua, esimerkiksi juuri mitään teollisia tuotteita ei nykyaikana päästetä tuotantoon ilman, että teollinen muotoilija pääsisi vaikuttamaan niiden ulkoasuun ja käytettävyyteen. Rakennusalalla luova talous näkyy esimerkiksi siinä, että sisustussuunnittelu alkaa useimmiten samaan aikaan kuin rakennuksen LVI- ja sähkösuunnittelu.

Luova talous on jo merkittävämpi osa Suomen kansantaloutta kuin metsätalous

Luova talous on jo merkittävä osa Suomen kansantaloutta: sen osuus kaikesta arvonlisäyksestä oli vuonna 2014 suurempi kuin esimerkiksi elektroniikkateollisuuden, metsätalouden, paperiteollisuuden, puuteollisuuden ja maatalouden.

Rovio-peliyhtiön menestys on hyvä esimerkki luovan talouden merkityksestä: ensin oli idea kännykkäpelistä, jossa on vihaisia lintuja. Idean kehittämiseen valmiiksi tuotteeksi osallistui ohjelmoijia, sovelluskehittäjiä, graafisia suunnittelijoita, animaattoreita, brändiasiantuntijoita ja markkinointi– ja viestintäasiantuntijoita. Pelistä tehtiin useita eri versioita ja sille kehitettiin huomattava määrä oheistuotteita mukeista ja pehmoleluista uistimiin ja elokuviin. Yhtiön arvo nousi noin puoleen miljardiin ennen Angry Birds -boomin loppumista. Vuonna 2019 yhtiö aloitti siirtymisen strategiapelien alueelle.

Luova talous on globaalia toimintaa, jossa maantieteellisellä sijainnilla ei ole enää merkitystä. Esimerkiksi tamperelainen elokuvien erikoistehosteyritys Troll alkaa tehdä erikoistehosteita Netflixille, amerikkalaisyhtiön alkuperäissarjoihin ja -elokuviin. Data kulkee Atlantin ali valokaapeleita pitkin. Suurin ongelma on työvoimapula: alalle ei ole koulutettu riittävästi osaajia ja osa parhaista työskentelee ulkomailla.

Valtio voi olla luovan talouden edistäjä ja kehittäjä

Vaikka luova talous perustuu yksilöiden innovaatioihin, valtiovalta voi toimia sen edistäjänä esimerkiksi mahdollistamalla sopivaa koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut Suomen valtion puolelta aktiivisimmin kehittämässä luovan talouden mahdollisuuksia. Vuonna 2017 mietintönsä julkistanut työryhmä esitti, että maan hallitus “määrittää aineettoman arvonluonnin ja luovan talouden yhdeksi kasvun kärjistä kasvustrategiassa ja käynnistää Creative Business Finland -ekosysteeminen rakentamisen ja kehittämispalvelut”. Työryhmä esitti lisäksi luovan osaamisen monialaiste osaamiskeskittymien perustamista, luovien alojen ammattilaisten ja taiteilijoiden sosiaaliturvan parantamista sekä rahoitusinstrumenttien ja arvottamismenetelmien kehittämistä verkossa toimiville yrityksille.

Luovan talouden edistäminen Suomessa odottaa vielä poliittisia päätöksiä.