Onko kansanvalta kaikkien suomalaisten valtaa

–          Poliittisella järjestelmällä on haasteita sopeutua globaaliin ja digitaaliseen maailmaan. Puolueet ovat vaikeuksissa uusien osallistumistapojen kanssa, vaikka demokratian toimivuus on sidottu juuri puolueisiin, Sitra:n vanhempi neuvonantaja Jouni Backman sanoo.

Sitra julkaisi Jouni Backmanin ja neuvonantaja Liisa Hyssälän koostaman Kansanvallan peruskorjaus -raportin kuluneena keväänä.

Demokratian arvostuksen tilanne ei ole kuitenkaan toivoton. Suomalaiset luottavat raportin mukaan instituutioihin. Äänestysaktiivisuus on eurooppalaista keskikastia. Vaalit ovat kuitenkin vain yksi poliittisen osallistumisen tapa. Puolueet ovat siinä keskeisin vaaliorganisaatio.

–          Puolueiden on palattava kansanvallan ytimeen ja vastuuseen demokratian uskottavuudesta, Backman sanoo.

Tällä hän tarkoittaa, että puolueiden on avattava ohjelma- ja valmistelutyötään tai uudistettava järjestörakenteita sekä annettava lisää valtaa jäsenilleen.

–          On pohdittava mitä yhteisellä Suomella ymmärretään nyt ja tulevaisuudessa. Tai että onko kansanvalta kaikkien suomalaisten valtaa ja ketkä ylipäänsä ovat suomalaisia, Backman sanoo.

Jouni Backman on työskennellyt aikaisemmin kansanedustajana ja ministerinä. Hän puhui Työväen Sivistysliiton vuosikokouksessa Hakaniemessä Helsingissä maanantaina 11. kesäkuuta 2018.

Demokratia tarvitsee tekijöitä 

Kansanedustaja ja Työväen Sivistysliiton hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kantola luottaa suomalaiseen demokratiaan.

–          Suomalaiset ovat demokratian puolustajia. Itsenäisyytemme alussa meni runsaat pari vuosikymmentä ennen kuin demokratia ja siihen perustuva oikeusvaltio lopulta vakiinnutti asemansa Suomessa. Demokratia ei ole itsestäänselvyys tänäkään päivänä, kun katsomme maamme rajojen ulkopuolelle. Siksi meidän on oltava hereillä ja tehtävä demokratian eteen jatkuvasti työtä, Ilkka Kantola sanoo.

Kun kansalaisyhteiskunta on aktiivinen, Kantolan mukaan myös päättäjien eduskunnassa ja kuntien valtuustoissa on osattava ennakoida nopeasti muuttuvaa ympäristöä niin kotimaassa kuin maan rajojen ulkopuolellakin. Eduskunnan on oltava keskeisin edustuksellisen demokratian foorumi, mutta myös kansalaisten vaihtoehtoisia osallistumistapoja on kuultava ja kehitettävä.

–          Kansalaisaloitteiden suosio on yllättänyt monen edustajan. Perustuslakiin tehty muutos kansalaisaloitteen mahdollisuudesta on nopeasti tuottanut merkittäviä muutoksia lainsäädäntöömme. Se on synnyttänyt liikkeitä, joissa kansalaiset nostavat esiin epäkohtia joita sitten eduskunnan päätöksellä korjataan, Kantola sanoo.

Yhteisöllisyys ja yhteistyö ovat tärkeitä elementtejä demokratiassa.

–          Vapaa sivistystyö antaa ihmisille välineitä ja rohkeutta osallistua syvälliseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kannustaa ihmisiä yhteistoimintaan ja aktiivisuuteen, puuttumaan epäkohtiin, Kantola pohtii.

Vapaan sivistystyön toimijat, kuten TSL, tekevät tarpeellista työtä kouluttamalla ihmisiä yhteistoimintaan ja omien oikeuksien puolustamiseen. Kantolan mukaan demokratia tarvitsee tällaisia kansanvallan toimijoita. Ilkka Kantola puhui Työväen Sivistysliiton vuosikokouksessa Hakaniemessä Helsingissä maanantaina 11. kesäkuuta 2018.

Työväen Sivistysliitto TSL on työväenliikkeen arvopohjaan sitoutunut järjestöjen oppilaitos, joka rohkaisee ihmisiä osallistumiseen ja vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Siltasaarenkatu 18 – 20 A, 00530 Helsinki p. 0207 457 600. www.tsl.fi

Comments are closed.