Suomi on ollut yhteiskuntana menestystarina köyhästä alikehittyneestä maasta vauraaksi hyvinvointivaltioksi. Menestyksen ytimessä on ollut se, että jokainen on pysynyt samassa veneessä. Hyvinvointivaltio on kautta historiansa tuottanut korkean osaamisen työntekijöitä yrityksille.
Yhteiskuntamme on maailman turvallisimpia. Vakaus luo myös yrityksille hyvän toimintaympäristön. Hyvinvointivaltioon sijoittaminen on kannattanut; Suomi pärjää kansainvälisissä vertailuissa ja maastamme otetaan esimerkkiä maailmalla monessa.
Edessämme on valtava rakenteellinen haaste. Kuinka rakentaa yksi maailman ensimmäisistä hiilineutraaleista hyvinvointivaltioista vuoteen 2035 mennessä? Tavoitteen saavuttaminen edellyttää teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita. Kun Suomi onnistuu toteuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa sosiaalisesti oikeudenmukaisella, kansalaisten hyväksymällä tavalla, luoduilla ratkaisuilla on valtava vientipotentiaali. Tarvitsemme reilun muutoksen, jossa ilmastonmuutosta torjutaan, jokainen pidetään mukana ja niin yksilöille, kuin yrityksille luodaan edellytyksiä menestyä kestävällä tavalla.
Suomalainen yhteiskunta on rakennettava uusiksi niin, että säilytämme elinkelpoiset olosuhteet tuleville sukupolville. Tämän on tapahduttava nykyisen markkinatalousjärjestelmämme puitteissa, koska toisenlaista talousjärjestelmää odotellessamme etsikkoaika ilmastonmuutoksen radikaaleimpien seurausten estämiseksi kuluu jatkuvasti. Meidän on rakennettava yrityksille kilpailuympäristö, jossa ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen torjunta on välttämätöntä, mutta oltava myös taloudellisesti kannattavaa.
Nykytilan ongelma on, että kilpailuhyötyä syntyy kestämättömästi. Jos betonirakentamisesta maksettaisiin sen aiheuttamat ilmastopäästöt, kuten kuuluisi, ilmaston kannalta kestävämmälle puurakentamiselle syntyisi paremmat markkinat. Lentäminen on halpaa, koska ilmastovaikutuksia ei ole huomioitu hinnassa.
Jos metsänomistajalle maksettaisiin siitä, että hän kasvattaa metsäänsä pidempään, kasvattaisimme samalla yhteisiä hiilinielujamme. Tuulivoimaa rakennetaan jo nyt ennätysmäärä markkinaperusteisesti Suomessa. Vastaavasti suomalainen varustamo saa paljon tilauksia laivojen rikkipesureista, joita uusi direktiivi edellyttää.
Hiilineutraali hyvinvointivaltio on kannattava myös yrityksille.