Neuvottelut uudesta hallitusohjelmasta ovat käyneet kuumana jo useiden viikkojen ajan. Neuvotteluista on tihkunut julkisuuteen vähän tietoa, mikä on ollut myös pääministeripuolue Kokoomuksen toive. Neuvottelut ovat kuitenkin puolueiden puheenjohtajien mukaan jo loppusuoralla, mikä ei ole yllättävää, on neuvottelut venyneet jo lähes ennätyspitkiksi.
Eripuraa on vähäisten mediaan tihkuneiden tietojen mukaan syntynyt maahanmuuttoon ja ansiosidonnaiseen liittyvistä seikoista. Varsinkin RKP ja Perussuomalaiset ovat olleet kaukana toisten ajatusmaailmoista joistakin hallitusohjelmaan kirjattavista tekijöistä. Vaikka rahapelijärjestelmän monopoliaseman purkamisesta oli paljon puhetta talvella 2022–2023, ei siihen liittyvistä neuvotteluista ole kantautunut mitään uutisia median korviin.
Monopolin purkamiseen vaikuttaa suuresti netissä pelaamisen suosio. Sen kasvuun on vaikuttanut monet tekijät. Nettikasinot ensinnäkin tarjoavat runsaasti erilaisia etuja ja bonuksia pelaajille. Esimerkiksi suosittu bingobonga casino tarjoaa tuhansien pelien lisäksi pelaajille myös 20 % cashbackiä. Se siis tarkoittaa, että mikäli pelaaja jää peleissään tappiolle, saa hän häviämistään pelieuroista 20 % takaisin. Fyysiset pelipaikat eivät pysty kilpailemaan tällaisten etujen kanssa.
Sisäministeriön alainen hanke etenee
Erilaisia vaihtoehtoja uudelle rahapelijärjestelmälle selvitettiin keväällä sisäministeriön alaisessa hankkeessa. Selvityksen tavoitteena on ollut monopoliaseman arviointi varsinkin suhteessa arpajaislakiin sekä muiden maiden rahapelijärjestelmiin. Ennen kaikkea on ollut tarkastella asioita nettipelaamisen näkökulmasta, koska iso osa pelaamisesta on siirtynyt nettiin.
Painetta uudelle lisenssijärjestelmälle luo myös viime vuoden lopulla perustettu Rahapeliala ry, jonka takana seisoo seitsemän ulkomaista isoa rahapeliyhtiötä; Entain, LeoVegas, Betsson, William Hill, ComeOn Group, Flutter sekä Kindred Group. Rahapeli ry:n toimitusjohtajana toimii ennen Suomen Yrittäjien pääekonomistina toiminut Mika Kuismanen.
Rahapelien monopoli on horjunut Suomessa jo pitkään, kun pelaaminen on siirtynyt vauhdilla nettiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pelieuroja suuntautuu jatkuvasti ulkomaille ilman, että Suomi hyötyisi niistä verotuksen tai lisenssimaksujen myötä. Silti kuitenkin pelaamisesta aiheutuvat haitat esimerkiksi jäävät suomalaisten järjestöjen hoidettavaksi. Sisäministeriön arvion mukaan ulkomaille valuu vuodessa jopa 300 miljoonaa euroa.
Taustalla nettipelaamisen kasvu
Todennäköisesti arpajaislakiin ei tarvittaisi muutoksia, jos pelaaminen tapahtuisi edelleen vain fyysisissä paikoissa. Netissä tapahtuva pelaaminen on kuitenkin kasvanut vauhdilla jo yli 20 vuotta ja suomalaiset pelaajat voivat laillisesti pelata myös ulkomailta käsin toimivilla kasinosivustoilla.
Nettikasinoilla pelaamista on vauhdittanut myös pelaamisen helppous. Kuka tahansa täysi-ikäinen suomalainen voi hetkessä siirtyä kasinosivustolle pelaamaan. Pelaamisen saa nykyisin käyntiin jopa muutamassa minuutissa, koska liittymisestä ja rahansiirrosta on tehty nopeaa ja helppoa. On selvää, että esimerkiksi talvella moni valitsee pelaamisen kotoa käsin, kuin lähtemisen hyiseen säähän kohti lähintä kasinoa.
Miltä uusi lisenssijärjestelmä voisi näyttää?
Suomessa rahapelien monopoli on kestänyt jo yli 80 vuotta. Jo EU:hun siirryttäessä se herätti paljon keskustelua, koska EU alueella pitäisi lähteä vapaan kilpailun periaatteesta. Jos Suomi harkitsee vakavasti siirtymistä uuteen lisenssijärjestelmään, on useita malleja, joita voidaan tarkastella eri maista.
Vuonna 2019 Ruotsi siirtyi monopolijärjestelmästä lisenssijärjestelmään. Tässä mallissa uhkapeliyhtiöiden on haettava lisenssiä, jotta ne voivat tarjota uhkapelipalveluja Ruotsissa. Lisäksi Ruotsi on ottanut käyttöön tiukat säännöt ja sanktiot, jotka liittyvät lisenssiin. Tämä malli auttaa ehkäisemään rikollista toimintaa ja edistää kuluttajansuojaa. Suomen kannattaa ilman muuta imeä oppia Ruotsin mallista ja sen mahdollisista heikkouksista.
Tanskassa käytössä oleva uhkapelilisenssijärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 2012. Tanskan järjestelmä korostaa vastuullista pelaamista ja tarjoaa erilaisia välineitä pelaajien suojelemiseksi. Lisäksi Tanska veloittaa uhkapeliyhtiöiltä veroa, joka on sidottu niiden liikevaihtoon. Varmasti Suomessakin halutaan jatkossa verottaa uhkapeliyhtiöitä.
Malta on niin ikään EU-maa, joka on houkutellut monia kansainvälisiä uhkapeliyrityksiä tarjoamalla houkuttelevaa lainsäädäntöä ja verotusta. Iso osa suomalaisten pelaajien suosiossa olevista nettikasinoista toimii juuri Maltan MGA-lisenssillä.