Liittovaltiokehitys kuriin, mutta sisämarkkinoita syvennettävä

EU:n komissio pyrkii kehittämään talous- ja rahaliitto EMU:a liittovaltiokehityksen kärkenä. Kristillisdemokraattien mielestä tämä on väärä suunta.
EU:n sisämarkkinoiden kehittäminen on Suomen etujen mukaista, samoin EU:lla on leveät hartiat neuvotella vapaakauppasopimuksia, jotka ovat vientivetoiselle Suomelle edullisia. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ja monessa muussa asiassa EU:sta on hyötyä, mutta unionin ei pidä kehittyä liittovaltion suuntaan.

Liittovaltiokehitykseksi kutsun sitä, että otetaan askelia EU:n budjetin, yhteisvastuun ja keskusvallan kasvattamiseksi.

Yleisten talousteorioiden mukaan EU:n budjetin pitäisi olla vähintään 5-10% kansantuotteesta, jotta kyettäisiin resurssien puolesta torjumaan kansainvälisten taloustaantumien erilaiset vaikutukset jäsenmaiden talouksiin. Tätä esitti mm. kriisivaliokunnan puheenjohtaja Pervenche Beres (s&d) jo 2012 mietintöluonnoksessaan. Onneksi tämä esitys saatiin tuolloin torjutuksi.

EU:n budjetti on nykyisin noin 1% alueen yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta, eikä sitä pidä kasvattaa. Noin 5-10% budjetin Euroopan unionia voitaisiin hyvin kutsua liittovaltioksi, onhan USA:n liittovaltion budjettikin noin 20% bkt:sta.

Liittovaltiokehitys näkyy siinäkin, että Euroopan keskuspankki EKP on ottanut jo ison osan jäsenmaiden valtionveloista taseeseensa, kun se on viime vuosina ostanut jäsenmaiden velkakirjoja ainakin 2500 miljardilla eurolla.

Komissio ajaa euroalueelle omaa budjettia ja valtiovarainministeriötä ja -ministeriä sekä Euroopan valuuttarahastoa, jossa päätökset tehtäisiin määräenemmistöpäätöksellä. Euroopan valuuttarahasto kasvattaisi yhteisvastuuta ja euroalueen budjetti kasvattaisi keskusvallan budjettivaroja. 16.2.2017 Euroopan parlamentin äänestyksessä näitä esityksiä kannattivat suomalaisista europarlamentaarikoista Rkp:n, Kokoomuksen, Vihreiden ja Sdp:n mepit.

Mielestäni nämä suunnitelmat on torjuttava, koska esimerkiksi yhden prosenttiyksikön lisääminen keskusvallan budjettiin lisäisi nettomaksujamme sadoilla miljoonilla euroilla.

Toinen vaihtoehto keskusvallan rahoitukselle olisi EU:n verotusoikeus lento-, hiili-, rahoitusmarkkina- tai muun veron kautta. Se lisäisi suomalaisten verotaakkaa ja olisi meille epäedullista. Näissä asioissa puolueiden erot on perusteltua tuoda esille, jotta äänestäjät tietävät, millaisia tavoitteita eri ehdokkaat ja parlamentin puolueryhmät kannattavat.

Esa Erävalo, DI, Ph.D.

KD, EU-vaaliehdokas numero 66

Lohja

Kuva eduskuntatalon edessä ja toukokuussa julkaistu Esan toimittama kirja EMU -talous ja rahaliitosta.

Comments are closed.