Lääkäriliitto: Budjettiriihen pitää turvata terveydenhuollon laadun kehittäminen

Terveydenhuollon tutkimuksella on vahva sidos terveydenhuollon laadun kehittämiseen. Siksi Lääkäriliitto esittää, että hallitus aloittaa terveyden tutkimukseen myönnettävän VTR-rahoituksen asteittaisen nostamisen jo syyskuun budjettiriihessä. Valtion tuloja voitaisiin vastaavasti kartuttaa esimerkiksi edistämällä hallitusohjelmassakin mainittua terveysveroa.

Budjettiriihessä pitäisi turvata myös kansallisten osaamiskeskusten ja laaturekisterien perustamisen ja ylläpitämisen rahoitus.

Tutkimusinfrastruktuuri ja terveydenhuollon laatu ovat kehnoja säästökohteita. Kliiniseen tutkimukseen kannattaa panostaa erityisesti kiristyvässä taloustilanteessa, jotta terveydenhuollon julkinen rahoitus osataan kohdentaa kustannusvaikuttavasti ja väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävästi.

Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion budjetissa ns. VTR-rahoitusta korvaukseksi palvelujärjestelmässä tehtävän tieteellisen tutkimuksen aiheuttamista kustannuksista. Rahoituksen taso on romahtanut runsaassa 20 vuodessa alle neljäsosaan. Vuonna 1997 terveydenhuollon VTR-rahoitus oli 91 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna se on enää 25 miljoonaa, joista nykyisin osa käytetään sosiaalihuollon tutkimukseen. Kehityssuunta on täysin kestämätön ja vastoin hallituksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevia linjauksia.

Lääketieteellistä tutkimustoimintaa ja hoidon laatua on lähdetty edistämään valtion tuella myös suunnittelemalla ja perustamalla valtakunnallisia terveydenhuollon osaamiskeskuksia, jotka tukevat oman alansa tutkimustoimintaa ja hoidon laatua (mm. Neurokeskus ja Syöpäkeskus). Osaamiskeskusten rakentamiseen on terveydenhuollossa ladattu paljon odotuksia. Kuitenkin nyt julkistetussa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksesta tältä toiminnalta oltaisiin leikkaamassa merkittävästi, ennen kuin se on edes saatu kunnolla käyntiin.

Kolmas terveydenhuollon laatuun keskeisesti liittyvä ajankohtainen asia on kansallisten laaturekisterien kehittäminen. Suomessa on varsin hyvät kansallisen tason rekisterit potilasmääristä ja terveydenhuollossa tuotetuista suoritteista. Olemme kuitenkin jääneet pahasti jälkeen palvelutuotannon laadun ja vaikuttavuuden systemaattisessa mittaamisessa. Kansallisen tason laaturekistereitä tarvitaan terveydenhuollon johtamiseen, ohjaamiseen ja kehittämiseen. Laatutietoa tarvitsevat myös potilaat valitessaan hoitopaikkaansa.

Eduskunta onkin osoittanut kansallisten laaturekisterien pilottien kehittämiseen 4,1 miljoonaa euroa vuosina 2018–2021. Tämän rahoituksen päättyessä on välttämätöntä jatkaa laaturekisterityötä ja osoittaa kansallisten laaturekisterien kehittämiseen ja ylläpitoon pysyvä rahoitus. Muussa tapauksessa on vaarana tehdyn työn valuminen hukkaan.

Vahva tutkimusnäyttö viittaa siihen, että sokeriin, suolaan ja rasvaan kohdentuva terveysvero olisi tehokas väline keskeisten kansanterveyttä uhkaavien sairauksien ehkäisemiseksi. Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa on luvattu selvittää kansanterveyttä edistävän veron käyttöönottoa. Budjettiriihen yhteydessä tulisi päättää terveysveroa selvittävän työryhmän asettamisesta. Laajapohjainen selvitystyö edellyttää niin hyvää verotuksen kuin epidemiologian ja sairauksien ehkäisyn asiantuntemusta.

Lähde: MyNewsDesk

Comments are closed.