Kulttuurihyvinvointi osaksi hyvinvointitaloutta ja -politiikkaa

-Hyvinvointitalousajattelu on hallituksen politiikan läpileikkaavia teemoja. Siinä ihmisen hyvinvointi nostetaan keskiöön, jota tukevat investoinnit esimerkiksi terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Nyt näiden investointien rinnalle tulee nostaa myös panostukset kulttuurihyvinvointiin, sanoo kansanedustaja ja valtakunnallisen kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd).

-Tästä syystä olenkin jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen kulttuurihyvinvoinnin sisällyttämisestä mukaan hyvinvointitalousajatteluun, Mäkisalo-Ropponen jatkaa. Meillä on kulttuurin ja taiteen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista jo paljon tutkimusnäyttöä ja käytännön kokemuksia politiikan tueksi. 

Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilöllistä tai yhteisöllistä kokemusta siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia tai ovat yhteydessä siihen. Taide ja kulttuuri ovat osa hyvää elämää, terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaista edistämistä sekä elinikäistä oppimista.

Kulttuuri on myös yhä vahvemmin läsnä kaikessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Esimerkiksi maailman terveysjärjetön WHO:n mukaan taiteet voivat tukea monin tavoin hoitoa ja hoivaa, auttavat sairauksien kanssa pärjäämisessä, sekä ehkäisevät terveysongelmia. Siksi kulttuurihyvinvointi, kulttuurin ja taiteen mahdollisuudet, tulee olla myös kiinteä osa hyvinvointitaloutta.

Kulttuurin ja taiteen hyödyntäminen tuleekin entistä vahvemmin ottaa huomioon nyt toimintaansa aloittavilla hyvinvointialueilla. Tässä työssä tulee löytää hyviä yhteistyön muotoja niin hyvinvointialueiden, kuntien kuin myös järjestöjenkin kanssa. 

-Kaikille tulee tarjota mahdollisuus nauttia kulttuurista ja olla osallisena. Tämä tutkitusti parantaa hyvinvointia ja edistää terveyttä, mutta on näin myös taloudellisesti viisasta ja auttaa alentamaan sote-kustannusten nousupaineita tulevaisuudessa, Mäkisalo-Ropponen päättää.  

Lähde: SDP / STT