Konfliktit ja ilmastopakolaisuus kiihtyvät – meidän on itsekkäistä syistä vastattava ilmastonmuutoksen haasteisiin

Konfliktit ja ilmastopakolaisuus kiihtyvät - meidän on itsekkäistä syistä vastattava ilmastonmuutoksen haasteisiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät päivä päivältä enemmän niin Suomessa kuin kaikilla maailman mantereilla, toteaa kansanedustaja Hussein al-Taee, joka toimii myös eduskunnan globaaliryhmän puheenjohtajana. Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n uusin raportti muistuttaa meitä taas siitä, että ilmastonmuutos uhkaa meidän kaikkien tulevaisuuttamme, maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

– Pidämme perinteisesti ilmastonmuutoksen seurauksina Suomessa metsäpaloja, tulvia ja helleaaltoja, jotka näkyvät konkreettisesti arjessamme. Ilmastonmuutoksen vaikutukset maailmalla ovat kuitenkin valtavan erilaiset: esimerkiksi kuivuus ja aavikoituminen vaikuttavat Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa niin elinkeinojen kuihtumiseen kuin alueiden elinkelvottomuuteen ja kiihdyttävät siten myös konflikteja, al-Taee kertoo.

Maailmanpankki on arvioinut vuonna 2018 että yli 140 miljoonaa ihmistä joutuu muuttamaan tiheään asutuilla alueilla Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa ilmastonmuutoksen johdosta. 

– Muutos tapahtunee ensin alueiden sisällä, mutta varmaa on se, että mikäli emme onnistu pysäyttämään ilmastonmuutosta, ilmastopakolaisuus ei tule rajoittumaan mantereiden sisälle missään päin maailmaa. Ilmastopakolaisuuden termi tulee tulemaan lähivuosikymmenien aikana tutuksi meille jokaiselle, vaikka nykyinen turvapaikkajärjestelmämme ei termiä sellaisenaan tunnekaan, al-Taee korostaa.

Juuri julkaistun kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportin viesti on selkeä: maapallon lämpeneminen jatkuu ja kiihtyy entisestään, mikäli emme toimi välittömästi. Päättäjien täytyy sitoutua torjumaan ilmastonmuutosta yli puolue- ja valtiorajojen. Hallituksen onkin tarkoitus antaa esitys uudesta ilmastolaista lähiviikkoina, jonka myötä Suomi sitoutuu toimenpiteisiin joilla Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

llmastonmuutoksen pysäyttäminen ei ole yksin kenenkään vastuulla, vaan jokaisella teolla on merkitystä. Kriisin pysäyttämisessä on kuitenkin elintärkeää huolehtia siitä, että ilmastotoimet toteutetaan ihmisten hyvinvointi, elinkeinojen turvaaminen ja yhteiskunnallinen tasa-arvo huomioiden, al-Taee muistuttaa.

– Kannan erityisesti huolta sosiaalisesta ja globaalista oikeudenmukaisuudesta ilmastokriisin vastaisissa toimissa: ilmastonmuutoksen torjunta ei saa johtaa tilanteeseen jossa suljemme silmämme ilmastokriisin peruuttamattomilta muutoksilta ja unohdamme globaalin vastuumme, al-Taee päättää. 

Lähde: SDP / STT

Comments are closed.