Tämä on historiallinen päivä. Suomen eduskunta tekee kansakuntamme tulevaisuuden kannalta historiaa käsitellessään nyt maksuttoman oppivelvollisuuden laajentamista toisen asteen opiskelijoille.
Uudistus jatkaa Suomen edistyksellistä linjaa. Vuonna 1921 astui voimaan laki oppivelvollisuudesta ja kansakoulun maksuttomuudesta sekä 1970 toteutettiin peruskoulu-uudistus, joka on ollut perusta suomalaisten osaamiselle.
– Tavoite on tänä päivänä täysin sama. Toisen asteen tutkinto on se, minkä avuin tulevaisuuden suomalaiset saavat riittävät eväät pärjätäkseen tulevaisuuden työelämässä, kansanedustaja Anneli Kiljunen toteaa.
Viimeisen 30 vuoden aikana meiltä on hävinnyt noin 600 000 työpaikkaa, joihin peruskoulutasoinen osaaminen riitti. Nyt näin ei enää ole, vaan osaamisen tasovaatimukset kasvavat koko ajan. Tästä syystä meidän velvollisuutemme on varmistaa, että jokainen nuori saa nykypäivän työelämän vaatimuksia vastaavan koulutustason. Uudistus on merkittävä myös yhteiskunnan kannalta, sillä se tulee nostamaan Suomen työllisyysastetta pitkällä aikavälillä.
– Koulutus ja osaaminen ovat merkittävä osa ihmisen perusturvaa, johon hän voi rakentaa elämäänsä. Toisen asteen tutkinto antaa perustan, josta ihminen voi suunnata joko suoraan työelämään tai jatkaa opintojaan haluamalleen uralle, sanoo Kiljunen.
Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä on tärkeää kehittää myös varhaiskasvatusta ja peruskoulua. Tätä hallitus tekeekin: Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on palautettu, asiakasmaksuja laskettu ja ryhmäkokoja pienennetty. Perusopetuksen osalta laatua ja oppilas- ja opiskelijahuoltoa on vahvistettu.
– Kaikki nämä koulutusasteet ovat arvokkaita ja niitä tulee kehittää entistä paremmiksi. Meidän tulee panostaa myös nivelvaiheeseen ja opinto-ohjaukseen ja yksilölliseen tukeen, jotta jokainen peruskoulusta siirtyvä nuori saa riittävät valmiudet siirtyessään toiselle asteelle, Kiljunen muistuttaa.
Lähde: STT Info