Ihalainen: Budjettiesityksessä on ohuesti kasvua ja työllisyyttä tukevia tulevaisuusinvestointeja

Hallituksen budjettiesityksestä puuttuu näkemys siitä, miten hidastuva talouskehitys ja epävarmuuden kasvu viennissä käännetään uuden kestävän kasvun rakentamiseksi. Suomen ja EU alueiden kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin. VM:n arvioiden mukaan Suomen ensi vuoden kasvu painuu 1.5 prosenttiin ja 2020-luvulla alle prosentin. Suomen Pankin tämän päivän arvo oli, että ensi vuoden kasvu olisi 1,9 prosenttia. Työttömyys alenee vielä ja työllisyysaste nousee hallituksen tavoittelemaan 72 prosenttiin ensi vuonna.

Pidemmän aikavälin kasvun edellytyksenä vahvistetaan panostamalla osaamiseen, uusiin innovaatioihin, vientivetoisen kasvun tukemiseen ja rakenteellisten uudistusten tekemiseen. Näistä kasvun tekijöistä hallitus on leikannut.

Suomi on valahtanut innovaatiopolitiikan kärkisijoilta. Tuottavuuden kasvun tulisi olla rivakampi lisäämällä työn murroksen hallintaa ja työhyvinvointia sekä tukemalla jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia.

Uudet ilmastopoliittiset tavoitteet ja päästövähennyksiin sitoutuminen vaativat myös teollisuuden uudistumista ja esimerkiksi ilmastotavoitteita tukevaa verotusta. Voimassa oleva energia- ja ilmastostrategia edellyttää päivittämistä. Ilmastomuutos on myös mahdollisuus luoda Suomelle uusia viennin mahdollisuuksia.

Koulutus, tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta tulee vahvistaa. Palveluiden, mukaan lukien matkailun, edistäminen sekä pidemmän aikavälin liikenneinvestointien rakentaminen luovat kasvua, kilpailukykyä ja työtä.

Myönteisen työllisyyskehityksen varmistamiseksi ja työllisyysasteen nostaminen seuraavalla vaalikaudella vaatii nykyistä tehokkaimpia toimia myös vaikeammin työllistettävien saamiseksi mm. kuntoutuksen ja koulutuksen avulla työmarkkinoille. Se edellyttää, että osatyökykyisille avataan mahdollisuuksia tulla työelämään, ja maahan muuttaneiden työllisyysaste saadaan nousemaan. Suuri määrä osa-aikatyöntekijöistä kokee olevansa vajaa työllistettyjä ja haluaa –tullakseen toimeen- tehdä lisätunteja.

Erityistoimia ja lisärahoitusta tarvitaan nuorten ja nuorten aikuisten koulutus- ja työllistämistoimille. Tarvitaan räätälöity tulevaisuusohjelma niille nuorille, jotka eri syistä eivät ole koulutuksessa eikä työelämässä.

Kaikille tulee turvata mahdollisuus omilla voimavaroillaan työllistyä. Työnantajan kannattaa avata työllistämisportteja ja pitää kiinni osaavasta työvoimasta. Osaavasta työvoimasta tullaan kilpailemaan olosuhteissa missä nuoria ikäluokkia tulee työelämään vähemmän kuin samanaikaisesti työntekijöitä siirtyy eläkkeelle.

Siltä varalta, että paljolti viennistä riippuvainen taloutemme kohtaa uusia kasvun ja viennin hidastumisia on tärkeätä, että meillä on riittävät suhdannepuskurit julkisessa taloudessa ja yrityksien taseet ovat vahvat ja EMU puskureita vahvistetaan työttömyys- ja eläketurvan rahoituksessa.

Yrityksen kannattaa investoida tulevaisuuteen -henkilöstönsä osaamiseen irtisanomisen sijasta. Suomeen tarvitaan iso ammatillisen aikuiskoulutuksen reformi, jolla työn nopean muutoksen keskellä varmistutaan, että kaikki pysyy työelämän muutoksessa mukana.

Aivan olennaista on rakentaa poikkihallinnollinen ohjelma, jolla parannetaan työntekijöiden ja uusien työpaikojen kohtaamista. Muutoin työvoiman saatavuudesta tulee talouskasvun jarru.

Tulevaisuuteen katsovat ja työvoiman saatavuudesta huolehtivat työnantajat välttävät irtisanomisia. Voimassa olevien työmarkkinasopimusten ja yhteistoimintamenettelyjen avulla voidaan työpaikoilla ennakoivasti hakea yhteisiä ratkaisuja niin kilpailukyvylle, osaamiselle kuin työllistämiselle. Suomen varsin kehittynyt lomautusjärjestelmän käyttäminen on aina irtisanomista parempi vaihtoehto. Mahdollista lomautusaikaakin voisi mittavammin käyttää osaamisen parantamiseen.

Comments are closed.