Hyvinvointiala näkee hallituksen sote-esityksessä vakavia ongelmia: Tavoitteet jäävät saavuttamatta, yritysten ja järjestöjen korvaamaton panos hyödyntämättä

Hallituksen sote-esitys keskittyy rakenteisiin eikä toteutuvien palvelujen saatavuuteen, laatuun ja ihmisten palvelutarpeisiin vastaamiseen. Esitys heikentää palvelujen järjestäjän asemaa. Yritysten ja järjestöjen tarjoamia resursseja sekä kehitys- ja innovaatiovoimaa ei oteta käyttöön. Sen sijaan niiden hyödyntämisen mahdollisuuksia rajoitetaan rajusti. Esityksestä puuttuvat myös kokonaan aidot keinot hillitä sote-järjestelmän kustannusten kasvua. Hyvinvointiala HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas varoittaa, että uudistus veisi tässä muodossa toteutuessaan julkisesti rahoitettua sote-palvelujärjestelmäämme kauemmas sille asetetuista tavoitteista.

Uudistuksen päätehtävä on korjata nykyisen järjestelmän epäkohdat

Nykyisen sote-järjestelmämme keskeisimpiä ongelmia ovat heikko yhdenvertaisuus ja palvelujen huono saatavuus, hyvinvointi- ja terveyserot sekä kustannusten hillitsemätön kasvu.

– Julkisesti rahoitetussa järjestelmässä jokaisen on saatava palvelua silloin, kun sitä tarvitsee, toteaa HALI ry:n toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas.

– Hoitotakuulaki on säädettävä, terveydenhuollon jonot purettava ja sosiaalipalveluihin on päästävä oikeaan aikaan. Jotta kustannusten kasvua saadaan samanaikaisesti hillityksi, toimintatapojen on mullistuttava ja merkittävästi parempaan tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen on päästävä. Tätä suomalaisilla on lupa odottaa hallituksen sote-uudistukselta. Hallituksen esitys ei kuitenkaan valitettavasti sisällä ehdotuksia näiden asioiden parantamiseksi.

Nykyisen järjestelmän epäkohtiin lukeutuu myös EU:n potilasdirektiivin väärä toimeenpano. EU:n komissio on käynnistänyt Suomea vastaan rikkomusmenettelyn, joka on ollut jäissä sillä ehdolla, että sote-uudistuksen yhteydessä asia korjataan. Hallituksen esityksessä ei ole asiasta mitään mainintoja. Direktiivin mukaisesti suomalaisten on muiden EU-kansalaisten tavoin saatava hakeutua EU-alueella terveydenhoitoon haluamaansa paikkaan. HALI:n mukaan sama oikeus on oltava myös Suomen sisällä.

Maakuntien on saatava päättää parhaasta mahdollisesta palvelutuotantokokonaisuudesta alueellaan

Sote-maakunnille annetaan perustuslain mukainen vastuu huolehtia palvelujen riittävästä saatavuudesta, mutta samaan aikaan niiden ei anneta päättää parhaasta mahdollisesta palvelujen tuotantotavasta. Ostopalvelujen hyödyntämisen mahdollisuuksia rajoitetaan merkittävästi, ja valtion ohjaus on erittäin vahvaa. Tämä ei vahvista järjestäjän asemaa, vaan heikentää sitä.

– Maakunnat ovat alueidensa asukkaiden ja heidän palvelutarpeensa parhaita asiantuntijoita, Rajakangas painottaa.

– Maakuntia tulee kannustaa palveluntuotantotapojen vertailuun ja maakuntien tulee saada päättää alueensa palvelutuotantorakenteesta itse.

Ostopalvelujen rajoitteet ja olemassa olevien sopimusten mitätöintimahdollisuus tulee poistaa.

– Toisin kuin hallitus väittää, ostopalvelujen kiellot eivät juonnu suoraan perustuslaista. Esitys on kokonaan toisenlainen kuin edellisen hallituksen esitys, ja ostopalvelut ovat tälläkin hetkellä perustuslain mukaisia. Palvelujen perustuslain mukainen riittävä saatavuus on turvattuna kaiken aikaa – myös ostopalvelusopimusten taitoskohdissa. Hyvät palvelut ovat tärkeämpiä kuin se, mikä taho ne tuottaa, sanoo Rajakangas.

Yritysten ja järjestöjen potentiaalia ei ole varaa jättää käyttämättä

Yritykset ja järjestöt ovat onnistuneet eri puolilla Suomea takaamaan hyvän ja saavutettavan palvelun, hoivan ja hoidon sekä hillitsemään samaan aikaan merkittävästi palveluihin käytettävien kustannusten nousua.

Noin 26 % kaikista sote-palveluista ja 17 % julkisrahoitteisista sote-palveluista on yritysten ja järjestöjen vastuulla. Yksityinen sote-ala työllistää 137 000 suomalaista, ja Suomessa toimii peräti 10 000 sote-järjestöä, joiden tehtävänä on edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvointialan yritykset ja järjestöt tarjoavat kaiken asiantuntemuksensa sote-uudistuksen tueksi.

– Yritysten ja järjestöjen merkittävät satsaukset julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, kuten digitaalisiin palveluihin, ovat vieneet koko sote-sektoria eteenpäin ja mahdollistaneet suomalaisille paremmat palvelut. Monituottajamalli pitää turvata ja eri tahojen yhteistyötä on vahvistettava. Järjestölähtöinen toiminta tulee uudistuksessa saattaa apua ja tukea tarvitsevien ihmisten hyödynnettäväksi. Yritysten ja järjestöjen mahdollistamaa kehittämistä ja yhteistyötä ei saa hallituksen esityksen tavoin nyt pysäyttää. Kaikki voimat pitää ottaa uudistuksen käyttöön, ei sulkea niitä pois, päättää Rajakangas.

HALI pelkää, että nyt jää käyttämättä mahdollisuus kestäviin, suomalaista sotekenttää ja -palveluita aidosti parantaviin uudistuksiin. Palvelujärjestelmää tulee kehittää niin, että se huomioi sekä ihmiset että kansantalouden kantokyvyn.

Comments are closed.